Kotimaisten matkailuyritysten resilienssi COVID-19 pandemian aikana
Varis, Henri (2024)
Varis, Henri
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250900
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250900
Tiivistelmä
Yhteiskunnallisesti koko valtiota koskettavat kriisit ovat olleet viime vuosina Suomessa harvinaisia. Yhteiskunnan toimintojen ollessa normaalioloissa viranomaistoiminta ja -viestintä on ollut välttämättömien toimien mahdollistamisen ohessa minimaalista. mutta nyt COVID-19 pandemian takia Suomi ja maailma olivat globaalisti kriisissä, jolloin eri valtioiden viranomaisten täytyi ottaa poikkeuksellisen laajoja toimenpiteitä käyttöönsä hillitäkseen pandemian leviämistä ja negatiivisia vaikutuksia kansantalouksille ja yhteiskunnille. COVID-19 pandemia vaikutti vahingollisesti etenkin matkailu- ja tapahtumateollisuuteen, joidenka tarjoamat palvelut perustuvat ihmisten kokoontumisille ja vapaalle liikkumiselle. Useat valtionviranomaisten selvitykset ilmaisevatkin matkailualan ja tapahtumateollisuuden olleen pahiten koronasta kärsineitä toimialoja. Yhtenä selviytymiskeinona odottamattomia kriisitilanteita vastaan ilmeneekin organisaatioiden resilienssi.
Tutkimuskohteenani toimii kotimaisten matkailuyritysten resilienssin ilmeneminen COVID-19 pandemian aikana. Tutkielmani päätutkimuskysymys on miten resilienssi ilmeni matkailuyrityksillä COVID-19 pandemian aikana. Tutkimukseni osakysymyksinä toimivat kysymykset, miten yritykset ennakoivat, reagoivat ja reflektoivat ilmentynyttä kriisitilannetta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Duchekin (2020) organisaation resilienssin rakentumisen malli.
Tutkielman aineisto rakentuu 27:stä kotimaisia matkailuyrityksiä käsittelevästä uutisartikkelista, jotka käsittelivät matkailuyritysten toimintaa COVID-19 pandemian aikana. Uutisartikkelit on julkaistu Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivuilla 2022–2023 lokakuu-huhtikuu välisellä ajalla. Aineiston analyysimenetelmänä toimi kriittinen diskurssianalyysi.
Aineiston analyysin myötä rakentui kolme keskeistä diskurssia. Matkailun kriisiherkkyys, kotimaan matkailun kilpailukyky ja kotimaan matkailun asiakasryhmien muutos. Voimakkaimpana diskurssina ilmenee matkailun kriisiherkkyys. Kriisiherkkyys ilmenee vahvasti yritysten näkökulmasta taloudellisina haasteina, joita ilmeni koronapandemian, Ukrainan sodan ja sähkön hinnan nousun myötä. Toistuvat kriisit vaativat yrityksiä ilmentämään resilienssiä kyetäkseen selviytymään kriisiajoista. Valtion jakamat koronatuet osoittautuivat toiminnan jatkumisen kannalta tärkeiksi ja tarkoin kohdistetuiksi. Kotimaan matkailun kilpailukyvyssä ilmenee huoli Suomen vetovoimasta matkailumaana ja keinot sen kehittämiseksi. Kotimaan matkailun asiakasryhmien muutos ilmentää sitä, kuinka Ukrainan sodan aktivoitumisen myötä on tapahtunut muutosta aiemmin suurien asiakasryhmien venäläisten ja kiinalaisten vähenemisenä ja kuinka yritykset ovat tähän reagoineet.
Tutkimuskohteenani toimii kotimaisten matkailuyritysten resilienssin ilmeneminen COVID-19 pandemian aikana. Tutkielmani päätutkimuskysymys on miten resilienssi ilmeni matkailuyrityksillä COVID-19 pandemian aikana. Tutkimukseni osakysymyksinä toimivat kysymykset, miten yritykset ennakoivat, reagoivat ja reflektoivat ilmentynyttä kriisitilannetta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Duchekin (2020) organisaation resilienssin rakentumisen malli.
Tutkielman aineisto rakentuu 27:stä kotimaisia matkailuyrityksiä käsittelevästä uutisartikkelista, jotka käsittelivät matkailuyritysten toimintaa COVID-19 pandemian aikana. Uutisartikkelit on julkaistu Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivuilla 2022–2023 lokakuu-huhtikuu välisellä ajalla. Aineiston analyysimenetelmänä toimi kriittinen diskurssianalyysi.
Aineiston analyysin myötä rakentui kolme keskeistä diskurssia. Matkailun kriisiherkkyys, kotimaan matkailun kilpailukyky ja kotimaan matkailun asiakasryhmien muutos. Voimakkaimpana diskurssina ilmenee matkailun kriisiherkkyys. Kriisiherkkyys ilmenee vahvasti yritysten näkökulmasta taloudellisina haasteina, joita ilmeni koronapandemian, Ukrainan sodan ja sähkön hinnan nousun myötä. Toistuvat kriisit vaativat yrityksiä ilmentämään resilienssiä kyetäkseen selviytymään kriisiajoista. Valtion jakamat koronatuet osoittautuivat toiminnan jatkumisen kannalta tärkeiksi ja tarkoin kohdistetuiksi. Kotimaan matkailun kilpailukyvyssä ilmenee huoli Suomen vetovoimasta matkailumaana ja keinot sen kehittämiseksi. Kotimaan matkailun asiakasryhmien muutos ilmentää sitä, kuinka Ukrainan sodan aktivoitumisen myötä on tapahtunut muutosta aiemmin suurien asiakasryhmien venäläisten ja kiinalaisten vähenemisenä ja kuinka yritykset ovat tähän reagoineet.