Syyt byrokratian säilymiseen kaupunkien hallinnoissa uudesta julkisesta johtamisesta ja uudesta hallinnasta huolimatta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä vertaileva tutkimus Rovaniemen kaupungin ja Tornion kaupungin hallinnon muutoksista erilaisuuden ja samanlaisuuden menetelmällä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla haastattelemalla kahdeksaa Rovaniemen ja Tornion kaupungin viranhaltijaa, joista neljä kustakin kaupungista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu byrokratiasta, jälkibyrokratiasta, uudesta julkisesta johtamisesta, uudesta julkisesta hallinnasta ja kuntaorganisaatiosta. Empiiristä aineistoa kertyi miltei 30 sivua. Aineiston analyysissa on käytetty fenomenografista analyysia.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Rovaniemen ja Tornion kaupunkien haastateltavien näkemykset hallintoideologioiden muutoksista ovat melko samanlaiset, mutta myös sisällöllisiä eroja kaupunkien välillä ilmenee. Byrokratia näkyy lainsäädännöllisessä ohjauksessa. Byrokratia nähtiin selkeänä ja se soveltuu hyvään hallintoon. Sen kehitettäviä puolia ovat esimerkiksi kankeus ja hallinnon siiloutuminen. Uuden julkisen johtamisen muutokset kaupunkeihin, jotka nähtiin myös hyvänä asiana, ovat muun muassa tehokkuus ja yritysmäinen ajattelu. Uuden julkisen johtamisen kehitettävinä puolina nähtiin muun muassa tulosten mittaaminen ja henkilökuntamitoitus. Molemmissa kaupungeissa uusi julkinen hallinta nähtiin esimerkiksi yhteistyönä sekä hallinnon sisällä että sidosryhmien kanssa, jotka nähtiin myös hyviksi asioiksi. Molemmissa kaupungeissa nähtiin uuden julkisen hallinnan haasteina muun muassa verkostotyön haasteet ja henkilöstön resurssien sekä avoimuuden puute.