Raiskauksen törkeysarvostelu
Helander, Janina (2024)
Helander, Janina
Lapin yliopisto
2024
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080263268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080263268
Tiivistelmä
Raiskaus on erittäin vakava toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava rikos. Raiskauksesta säädetään rikoslain 20 luvun 1 §:ssä ja sen törkeästä tekomuodosta 2 §:ssä, jossa on lueteltu raiskauksen törkeäksi tekevät ankaroittamis- eli kvalifiointiperusteet, minkä lisäksi tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää vielä kokonaistörkeyttä. Rikoslaissa eikä sitä koskevissa lain esitöissä kuitenkaan selvitetä tyhjentävästi, mitkä seikat täyttävät kvalifiointiperusteet tai mihin perusteisiin niiden taikka kokonaistörkeyden arvostelussa kiinnitetään huomiota.
Tässä tutkielmassa selvitetään lainopillista eli oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää käyttämällä törkeän raiskauksen kvalifiointiperusteiden sisältöä sekä sitä, milloin raiskaus katsotaan myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Tutkielman keskeinen lähdeaineisto koostuu lainsäädännöstä, lain esitöistä, oikeuskirjallisuudesta sekä oikeuskäytännöstä. Oikeuskäytännön osalta aineistona ovat korkeimman oikeuden ratkaisut sekä asiakirjapyynnöllä julkisilta osilta pyydetyt hovioikeuksien ratkaisut, jotka pitävät sisällään myös niitä koskevat käräjäoikeuksien ratkaisut.
Raiskausta koskeva sääntely on perustunut vuoteen 2023 saakka väkivallan käyttöön tai sillä uhkaamiseen taikka avuttoman tilan hyväksikäyttöön. Vuoden 2023 alussa tuli voimaan rikoslain 20 luvun seksuaalirikoksia koskeva kokonaisuudistus, jonka merkittävimpänä uudistuksena oli raiskauksen tunnusmerkistön muuttaminen vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuvaksi. Koska raiskaus on törkeän raiskauksen pohjarikos, sivutaan tutkielmassa myös vapaaehtoisuuden merkitystä raiskauksen uutena tunnusmerkistötekijänä. Uudistuksessa myös laajennettiin törkeän raiskauksen tunnusmerkistöä lisäämällä yksi uusi kvalifiointiperuste sekä tekemällä täsmennyksiä jo voimassa olleisiin kvalifiointiperusteisiin.
Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että kunkin kvalifiointiperusteen osalta on löydettävissä oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta seikkoja, jotka säännönmukaisesti täyttävät kvalifiointiperusteen. Vaikka kokonaistörkeysarvostelu on tapauskohtaista ja avointa, voidaan senkin osalta mainita perusteita, joiden mukaan raiskauksen vakiintuneesti katsotaan olevan kokonaisuutena arvostellen törkeä. Keskeiset haasteet liittyvät lähinnä kvalifiointiperusteissa mainittujen seikkojen sekä vastaajan tahallisuuden toteen näyttämiseen.
Tässä tutkielmassa selvitetään lainopillista eli oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää käyttämällä törkeän raiskauksen kvalifiointiperusteiden sisältöä sekä sitä, milloin raiskaus katsotaan myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Tutkielman keskeinen lähdeaineisto koostuu lainsäädännöstä, lain esitöistä, oikeuskirjallisuudesta sekä oikeuskäytännöstä. Oikeuskäytännön osalta aineistona ovat korkeimman oikeuden ratkaisut sekä asiakirjapyynnöllä julkisilta osilta pyydetyt hovioikeuksien ratkaisut, jotka pitävät sisällään myös niitä koskevat käräjäoikeuksien ratkaisut.
Raiskausta koskeva sääntely on perustunut vuoteen 2023 saakka väkivallan käyttöön tai sillä uhkaamiseen taikka avuttoman tilan hyväksikäyttöön. Vuoden 2023 alussa tuli voimaan rikoslain 20 luvun seksuaalirikoksia koskeva kokonaisuudistus, jonka merkittävimpänä uudistuksena oli raiskauksen tunnusmerkistön muuttaminen vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuvaksi. Koska raiskaus on törkeän raiskauksen pohjarikos, sivutaan tutkielmassa myös vapaaehtoisuuden merkitystä raiskauksen uutena tunnusmerkistötekijänä. Uudistuksessa myös laajennettiin törkeän raiskauksen tunnusmerkistöä lisäämällä yksi uusi kvalifiointiperuste sekä tekemällä täsmennyksiä jo voimassa olleisiin kvalifiointiperusteisiin.
Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että kunkin kvalifiointiperusteen osalta on löydettävissä oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta seikkoja, jotka säännönmukaisesti täyttävät kvalifiointiperusteen. Vaikka kokonaistörkeysarvostelu on tapauskohtaista ja avointa, voidaan senkin osalta mainita perusteita, joiden mukaan raiskauksen vakiintuneesti katsotaan olevan kokonaisuutena arvostellen törkeä. Keskeiset haasteet liittyvät lähinnä kvalifiointiperusteissa mainittujen seikkojen sekä vastaajan tahallisuuden toteen näyttämiseen.