Auvoista asumista vai jotain muuta? Tutkielma asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksistä ja toimivallan rajoista
Potila, Olli (2024)
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092775042
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092775042
Tiivistelmä
Asunto-osakeyhtiöillä on huomattava merkitys osana suomalaista yhteiskuntaa yksilöiden asumisen järjestämisen muotona ja varallisuuseränä. Asunto-osakeyhtiön asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) päätöksenteon lähtökohtana on päätöksenteko yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksin. Aina yhtiökokouksessa tehdyt päätökset eivät ole kaikkien yhtiön osakkaiden mieleen.
Tässä oikeustieteellisessä maisteritutkielmassa käsitellään asunto-osakeyhtiötä, sen oikeudellisen toiminnan sääntelyä. Tutkielmassa pyritään ensinnä selvittämään, miten asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallan rajat ovat hahmotettavissa, miten nämä rajat asettuvat. Tähän tutkimuskysymykseen liittyvänä avustavana kysymyksenä pyritään selvittämään myös, millaisia rajoja lainsäädännöstä ja oikeuskirjallisuudesta on hahmotettavissa asunto-osakeyhtiön hallituksen osalta. Toisena tutkielmassa pyritään selvittämään, onko tutkielman aineiston avulla hahmotettavissa niin sanottua asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallan rajojen ja päätöksen moitteen tyyppitilannetta. Edelleen jos tällainen tyyppitilanne on hahmoteltavissa, kysytään, millaiseksi tämä tyyppitilanne muodostuu.
Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, artikkeleista, lainsäädännöstä ja -valmisteluaineistosta sekä oikeustapauksista.
Tutkielmassa käytetään kahta tutkimusmetodia, ensinnä lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa ja toisena sääntelyteoreettista metodia. Näistä ensiksi mainittu on ensisijainen, mutta on huomattava metodien keskinäinen linkittyminen. Osana lainoppia tutkielmassa käytetään oikeustapaustarkastelua hovioikeustapauksiin painottuen ja lisäksi lainoppia avustavana työkaluna analogiatulkintaa.
Vastauksina tutkielman tutkimuskysymyksiin havaitaan ensinnä, että lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö asettavat asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallalle joitakin rajoituksia. Näistä tärkeimpänä voitaneen pitää ensinnä asunto-osakeyhtiölaista ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta sovelluksineen ja toisena lain mukaista yhtiön tarkoitusta, josta johtuu rajoitteita yhtiön toiminnalle verrattuna niin sanottuun tavalliseen osakeyhtiöön. Nämä rajoitteet vaikuttavat myös asunto-osakeyhtiön hallituksen toimintaan. Toisena havaitaan, että tutkielman aineiston avulla voidaan sen rajoitteet huomioiden hahmottaa ainakin joitain reunaviivoja asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallan rajojen ja päätöksen moitteen tyyppitilanteesta. Moitteen tyyppitilanne tutkielman aineiston perusteella on yhtiön remontteihin ja muihin korjauksiin liittyvä riitaisuus, jonka leimallisesti jutun kantaja, osakas, hävisi.
Tässä oikeustieteellisessä maisteritutkielmassa käsitellään asunto-osakeyhtiötä, sen oikeudellisen toiminnan sääntelyä. Tutkielmassa pyritään ensinnä selvittämään, miten asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallan rajat ovat hahmotettavissa, miten nämä rajat asettuvat. Tähän tutkimuskysymykseen liittyvänä avustavana kysymyksenä pyritään selvittämään myös, millaisia rajoja lainsäädännöstä ja oikeuskirjallisuudesta on hahmotettavissa asunto-osakeyhtiön hallituksen osalta. Toisena tutkielmassa pyritään selvittämään, onko tutkielman aineiston avulla hahmotettavissa niin sanottua asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallan rajojen ja päätöksen moitteen tyyppitilannetta. Edelleen jos tällainen tyyppitilanne on hahmoteltavissa, kysytään, millaiseksi tämä tyyppitilanne muodostuu.
Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, artikkeleista, lainsäädännöstä ja -valmisteluaineistosta sekä oikeustapauksista.
Tutkielmassa käytetään kahta tutkimusmetodia, ensinnä lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa ja toisena sääntelyteoreettista metodia. Näistä ensiksi mainittu on ensisijainen, mutta on huomattava metodien keskinäinen linkittyminen. Osana lainoppia tutkielmassa käytetään oikeustapaustarkastelua hovioikeustapauksiin painottuen ja lisäksi lainoppia avustavana työkaluna analogiatulkintaa.
Vastauksina tutkielman tutkimuskysymyksiin havaitaan ensinnä, että lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö asettavat asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallalle joitakin rajoituksia. Näistä tärkeimpänä voitaneen pitää ensinnä asunto-osakeyhtiölaista ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta sovelluksineen ja toisena lain mukaista yhtiön tarkoitusta, josta johtuu rajoitteita yhtiön toiminnalle verrattuna niin sanottuun tavalliseen osakeyhtiöön. Nämä rajoitteet vaikuttavat myös asunto-osakeyhtiön hallituksen toimintaan. Toisena havaitaan, että tutkielman aineiston avulla voidaan sen rajoitteet huomioiden hahmottaa ainakin joitain reunaviivoja asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen toimivallan rajojen ja päätöksen moitteen tyyppitilanteesta. Moitteen tyyppitilanne tutkielman aineiston perusteella on yhtiön remontteihin ja muihin korjauksiin liittyvä riitaisuus, jonka leimallisesti jutun kantaja, osakas, hävisi.