Tekoälyjärjestelmien vaikutus todisteluun

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan tekoälyjärjestelmien vaikutusta todisteluun oikeusprosesseissa ja pohditaan sitä, miten nykyinen todistusoikeus soveltuu tekoälyn kontekstiin sekä millaista lainsäädäntöä tarvittaisiin. Tekoäly on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi teknologian kehityksen myötä, erityisesti laskentakapasiteetin ja algoritmien parantumisen sekä opetusaineiston lisääntymisen ansiosta. Tämä kehitys on mahdollistanut tekoälyn käytön paitsi hyödyllisiin myös haitallisiin tarkoituksiin. Tekoälyä voidaan hyödyntää todistelussa sekä väärentämällä todistusaineistoa että keräämällä ja analysoimalla asianmukaista aineistoa, mikä tuo haasteita sen luotettavuuden varmistamiseen.

Tekoälypohjaisten järjestelmien tuottama tai analysoima tieto voi olla merkittävässä roolissa oikeusprosesseissa, esimerkiksi silloin kun pankkien petostenestojärjestelmät havaitsevat epäilyttäviä luottokorttitapahtumia, joita voidaan käyttää todisteina petosrikosoikeudenkäynneissä. Oikeusjärjestelmän on kyettävä tulkitsemaan tällaisia todisteita oikein, mikä edellyttää tuomareilta riittävää ymmärrystä tekoälyjärjestelmien toiminnasta sekä tekoälyjärjestelmän läpinäkyvyyttä.

Tutkielmassa todetaan, että tekoäly avulla väärennettyjen todisteiden mahdollisuus aiheuttamiaa haitallisia ilmiöitä, kuten "valehtelijan etua" ja "informaatioapokalypsia", joissa kaiken todisteaineiston aitous kyseenalaistuu. Tällä hetkellä tekoälyn väärentämän materiaalin tunnistaminen ei ole täysin luotettavaa, mikä luo riskin todisteiden aitouden varmistamiselle. Tutkielmassa arvioidaan myös, pitäisikö epävarmojen sähköisten todisteiden käyttö kieltää ja mitä seurauksia tällaisesta kiellosta voisi olla.