Ylivelkaisen kuolinpesän intresenttien vaikuttamismahdollisuudet jäämistöosituksessa
Kopponen, Jasmina (2024)
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112596520
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112596520
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan jäämistöosituksellista tilannetta, jossa toisena osituspuolena on ylivelkainen kuolinpesä. Jäämistöoikeudellisesta näkökulmasta osituksessa keskeisintä on sen jäämistön laajuuteen ulottuva vaikutus, joka realisoituu tasingon luovuttamisena. Perillistahon toimet jäämistöosituksessa vaikuttavat perillistahon lisäksi kuolinpesän ulkopuolisten intresenttien, erityisesti velkojien oikeuksien toteutumiseen jäämistöstä. Pääasiallinen tutkimusmetodi on lainopillinen. Metodi laajenee analogisen tulkinnan puolelle oikeuskirjallisuudessa esitettyjen tulkintakannanottojen kautta niiden asiakysymysten osalta, joihin lainsäädännössä, lain esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole täsmällisesti otettu kantaa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää millä tavoin omia intressejään palvellen kuolinpesän intresentit voivat vaikuttaa suoranaisesti tai välillisesti osituksen vireilletuloon, ositukseen laskennallisten erien huomioimiseen ja lopulta osituksen lopputulokseen eli tasingon määrään ja sen kohdentumiseen kuolinpesään.
Osituksen ei katsota olevan PK 18 luvun mukainen yhteishallintotoimi. Oikeus osituksen vireille saamiseksi on AL 85 §:ssä mainittujen henkilöiden lisäksi jokaisella kuolinpesän osakkaalla, jolla on PK 23:1.1 §:n mukainen jakovaade. Jäämistöosituksen problematiikka korostuu tilanteissa, joissa osituksella on pesänselvitystarpeita toteuttava tehtävä, ja myös eloonjäänyt puoliso on menehtynyt.
Osituksessa lähtökohtana on osapuolten välinen sopimus. Riitatilanteissa osituksen toimittaa pesänjakaja avioliittolain säännösten mukaisesti. Tutkielman perusperiaatteena on yksilöllisen oikeussuojan ajatus, jonka mukaan pesänjakaja huomioi osakkaiden osituksessa esittämät vaatimukset ja luopumiset yksilöllisesti.
Perittävän velkojilla ei ole itsenäistä oikeutta saada jäämistöositusta vireille tai esittää siinä vaatimuksia. Velkojien oikeussuoja toteutuu heille annetulla oikeudella hakea kuolinpesään pesänselvittäjä. Mikäli kuolinpesästä on maksettu tasinkoa, joka loukkaa velkojien oikeutta, pesänselvittäjä voi tarvittaessa palautusvastuusäännöstön avulla peruuttaa osituksen. Osakkaiden luopuessa tasingosta velkojilla ei tutkimustulosten mukaan ole käytettävissään toimia, joilla tasinko saataisiin kuolinpesän varallisuuden lisäykseksi.
Täsmällisen sääntelyn ja oikeuskäytännön puuttumisen johdosta oikeudellinen tila on tulkinnanvarainen. Erityisesti niiden asiakysymysten osalta, jotka koskevat tutkielmassa esitettyjen intressitahojen sekä pesänselvittäjän, että pesänjakajan menettelyllisiä oikeuksia jäämistöosituksessa, tulisi osapuolten oikeusvarmuuden lisäämiseksi oikeustilaa selkeyttää lainsäädännöllisin toimin tai korkeimman oikeuden linjausten avulla.
Tutkielman tavoitteena on selvittää millä tavoin omia intressejään palvellen kuolinpesän intresentit voivat vaikuttaa suoranaisesti tai välillisesti osituksen vireilletuloon, ositukseen laskennallisten erien huomioimiseen ja lopulta osituksen lopputulokseen eli tasingon määrään ja sen kohdentumiseen kuolinpesään.
Osituksen ei katsota olevan PK 18 luvun mukainen yhteishallintotoimi. Oikeus osituksen vireille saamiseksi on AL 85 §:ssä mainittujen henkilöiden lisäksi jokaisella kuolinpesän osakkaalla, jolla on PK 23:1.1 §:n mukainen jakovaade. Jäämistöosituksen problematiikka korostuu tilanteissa, joissa osituksella on pesänselvitystarpeita toteuttava tehtävä, ja myös eloonjäänyt puoliso on menehtynyt.
Osituksessa lähtökohtana on osapuolten välinen sopimus. Riitatilanteissa osituksen toimittaa pesänjakaja avioliittolain säännösten mukaisesti. Tutkielman perusperiaatteena on yksilöllisen oikeussuojan ajatus, jonka mukaan pesänjakaja huomioi osakkaiden osituksessa esittämät vaatimukset ja luopumiset yksilöllisesti.
Perittävän velkojilla ei ole itsenäistä oikeutta saada jäämistöositusta vireille tai esittää siinä vaatimuksia. Velkojien oikeussuoja toteutuu heille annetulla oikeudella hakea kuolinpesään pesänselvittäjä. Mikäli kuolinpesästä on maksettu tasinkoa, joka loukkaa velkojien oikeutta, pesänselvittäjä voi tarvittaessa palautusvastuusäännöstön avulla peruuttaa osituksen. Osakkaiden luopuessa tasingosta velkojilla ei tutkimustulosten mukaan ole käytettävissään toimia, joilla tasinko saataisiin kuolinpesän varallisuuden lisäykseksi.
Täsmällisen sääntelyn ja oikeuskäytännön puuttumisen johdosta oikeudellinen tila on tulkinnanvarainen. Erityisesti niiden asiakysymysten osalta, jotka koskevat tutkielmassa esitettyjen intressitahojen sekä pesänselvittäjän, että pesänjakajan menettelyllisiä oikeuksia jäämistöosituksessa, tulisi osapuolten oikeusvarmuuden lisäämiseksi oikeustilaa selkeyttää lainsäädännöllisin toimin tai korkeimman oikeuden linjausten avulla.