Työhyvinvointitoimenpiteet sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi kuntasektorilla vuonna 2018
Raappana, Mervi (2024)
Raappana, Mervi
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241210100930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241210100930
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee kuntasektorin tekemiä työhyvinvointitoimenpiteitä sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi vuonna 2018. Kuntasektorin muodostavat kunnat ja kuntayhtymät. Teoreettisena näkökulmana oli työhyvinvointi. Tutkimusaineiston muodostaa kuntasektorin sosiaalihuollon toimintayksiköiden esimiesten tai vastaavien antamat vastaukset sähköiseen Webropol -kyselyn kahteen kysymykseen: Minkälaisia toimenpiteitä olette tehneet toimintayksikössänne tai toimintayksiköissänne sosiaalityöntekijän ammatissa toimimiseen kelpoisten työntekijöiden saatavuuteen liittyen (esim. palkkatason nostaminen) ja Miten seuraavat asiat vaikuttavat arvionne mukaan siihen, että sosiaalityöntekijän ammatissa toimimiseen kelpoisten työntekijöiden työtehtävien täyttämisessä on (mahdollisesti) ollut vaikeuksia tai mitkä asiat ovat helpottaneet sosiaalityöntekijän ammatissa toimimiseen kelpoisten työntekijöiden työtehtävien täyttämistä? Kyselyn toteutti Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalihuollon ammattihenkilöstö- ja tehtävärakenneselvitys 2018:n yhteydessä. Tutkielmassani on kaksi erillistä tutkimuskysymystä: 1. Mitä työhyvinvointitoimenpiteitä tehtiin sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. 2. Mitkä asiat helpottivat ja mitkä vaikeuttivat sosiaalihuollon toimintayksiköissä sosiaalityöntekijän työtehtävien täyttämistä. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastasin analysoimalla tutkimusaineistoa sisällön erittelyä käyttäen. Kuntasektorin tekemät toimenpiteet sosiaalityöntekijän ammatissa toimimiseen kelpoisten työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi olivat yksittäisiä toimenpiteitä, useita toimenpiteitä ja ei tehtyjä toimenpiteitä. Eniten tehdyt työhyvinvointitoimenpiteet liittyivät palkitsemiseen, osaamisen jakamiseen ja sosiaaliseen tukeen. Eniten tehdyt muut toimenpiteet liittyivät rekrytointiin ja työnantajamaineeseen. Toista tutkimuskysymystä analysoin kvantitatiivisia kuvailevia menetelmiä käyttämällä. Sosiaalityöntekijän ammatissa toimimiseen kelpoisten työntekijöiden täyttämisessä eniten vaikeuttanut asia oli ”hakijat eivät täytä nykyisiä kelpoisuusehtoja” ja eniten helpottanut asia oli ”työntekijät voivat tarvittaessa tukeutua tiimin kollegiaalisen tukeen”, kun kaikki palvelutehtävät otettiin huomioon. Sosiaalihuollon järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 1.1.2023 alkaen, ovat kuntasektorin sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet osoittautuneet riittämättömiksi poistamaan sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen liittyviä haasteita, sosiaalityöntekijäpulaa, julkiselta sektorilta.