Lapsen osallisuus huoltoriidan oikeudenkäynnissä ja tahdonvastaisen huostaanoton hallintotuomioistuinkäsittelyssä
Haapa-aro, Marja (2025)
Haapa-aro, Marja
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501194579
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501194579
Tiivistelmä
Tässä lainopillisessa tutkimuksessa perehdytään voimassa olevaan lainsäädäntöön lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sekä tahdonvastaisessa huostaanotossa, näkökulmana lapsen osallisuus. Lapsen oikeus osallisuuteen koostuu oikeudesta ilmaista mielipiteensä, lapsen mielipiteiden ja näkemysten kuuntelemisesta sekä siitä, että lapsen mielipide otetaan aktiivisesti huomioon päätöksenteon eri vaiheissa. Mielipiteen muodostamiseksi lapsella on myös oikeus saada riittävästi asian kannalta tarpeellista tietoa. Lapsen osallisuutta tarkastellaan yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä huoltoasiassa, ja hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä tahdonvastaisessa huostaanotossa.
Lapsen puuttuva asianosaisasema huoltoriidassa vaikeuttaa lapsen osallisuusoikeuden toteutumista, jolloin merkittäväksi tekijäksi muodostuu lapsen mielipiteen selvittäminen ja sen huomioon ottaminen päätöksenteossa. Lapsi ei itse voi käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti, jolloin vastuu oikeuksien turvaamisesta on lapsen vanhemmilla tai huoltajilla sekä viranomaisilla. Lasten oikeuksien toteutuminen täysimääräisesti vaatii tietoa lasten oikeuksista ja niiden käyttämisestä niin tuomioistuinten kuin lapsista huolehtivien aikuisten osalta. YK:n lasten oikeuksien sopimus on ollut merkittävä tekijä parantamassa lasten osallisuutta. Yleinen suhtautuminen lasten oikeuksiin on myös muuttunut, ja koetaan, että lapsella, iästä riippumatta, on oikeus ilmaista mielipiteensä ja se tulee ottaa häntä koskevassa päätöksen teossa myös huomioon. Tutkimuksen perusteella lapsen osallisuus on huomioitu voimassa olevassa lainsäädännössä hyvin.
Lapsen puuttuva asianosaisasema huoltoriidassa vaikeuttaa lapsen osallisuusoikeuden toteutumista, jolloin merkittäväksi tekijäksi muodostuu lapsen mielipiteen selvittäminen ja sen huomioon ottaminen päätöksenteossa. Lapsi ei itse voi käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti, jolloin vastuu oikeuksien turvaamisesta on lapsen vanhemmilla tai huoltajilla sekä viranomaisilla. Lasten oikeuksien toteutuminen täysimääräisesti vaatii tietoa lasten oikeuksista ja niiden käyttämisestä niin tuomioistuinten kuin lapsista huolehtivien aikuisten osalta. YK:n lasten oikeuksien sopimus on ollut merkittävä tekijä parantamassa lasten osallisuutta. Yleinen suhtautuminen lasten oikeuksiin on myös muuttunut, ja koetaan, että lapsella, iästä riippumatta, on oikeus ilmaista mielipiteensä ja se tulee ottaa häntä koskevassa päätöksen teossa myös huomioon. Tutkimuksen perusteella lapsen osallisuus on huomioitu voimassa olevassa lainsäädännössä hyvin.