Reflektion hyödyntäminen sosiaalityössä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa reflektion vaikutuksia suhdeperustaisen sosiaalityön käytäntöihin ja työhyvinvointiin, miten reflektiota voi hyödyntää työmenetelmänä asiakastyössä ja millaisia edellytyksiä sen hyödyntäminen vaatii yksiö- ja yhteisötasolla. Reflektio on olennainen osa sosiaalityön laatua ja ammatillista kehittymistä, tutkielman tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten reflektiota voi hyödyntää asiakastyössä kehittyäkseen sosiaalityöntekijänä ja tehden vaikuttavampaa sosiaalityötä. Tavoitteena oli myös yhdistää reflektiivisen työskentelyn teoreettinen tietämys käytännön työn haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tutkielmassa reflektion tarkastelu on sidottu suhdeperustaiseen työotteeseen, jossa keskeisintä on työntekijän oma ajattelu sekä ymmärrys omasta roolista perheen systeemissä ja sen suhteissa.

Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostui 12 ulkolaisesta artikkelista ja kahdesta kotimaisesta tutkimuksesta, joista toinen oli väitöskirja- ja toinen lisensiaattitutkimus. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti. Analyysin jälkeen tutkielmasta nousi esiin neljä pääteemaa/analyysiyksikköä: 1. reflektion hyötyjä ja sitä rajoittavia tekijöitä, 2. reflektion käyttötapoja, 3. reflektion yhteys suhdeperustaiseen työotteeseen ja 4. reflektiivisten rakenteiden lähtökohdat työyhteisössä.

Tulosten perusteella reflektio tunnistetaan sosiaalityön käytännöissä, mutta sen käyttö mielletään lähes täysin haastaviin asiakastilanteisiin ja enimmäkseen jälkikäteen tilanteen läpikäymiseksi. Tällöin reflektoinnissa keskitytään tapauksen hallintaan, eikä sosiaalityöntekijän tunteiden tai ajatusprosessien syvällisempään tarkasteluun, mitä reflektio itseasiassa on. Sosiaalityön korkeat asiakasmäärät, ajanpuute, käsitteen epämääräisyys ja kontekstisidonnaisen rakenteen puuttuminen estävät monissa tapauksissa syvällisen reflektion toteuttamisen. Reflektiivisyys näyttäytyy merkityksellisenä välineenä sosiaalityön vuorovaikutussuhteiden laadulle ja eettisen toiminnan tarkastelulle. Reflektion merkitys korostuu työntekijän ja asiakkaan valtasuhteiden tarkastelussa. Reflektion järjestelmällinen tukeminen sosiaalialan organisaatioissa on merkityksellistä työn laadun, työntekijöiden hyvinvoinnin ja laadukkaan sosiaalityön kehittämiseksi. Reflektio tulisi integroida osaksi käytännön työtä. Tämä edellyttää organisaatiolta selkeiden reflektiivisten rakenteiden luomista, koulutusta ja etenkin ajallisia resursseja.