Työnhakijoiden toimijuuden ilmentyminen ja kokemukset työllisyyspalveluista Lapin seudulla
Koistinen, Riina (2024)
Koistinen, Riina
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502049433
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502049433
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Lapin seudun työnhakijoiden kokemuksia työllisyyspalveluista ja työnhakijoiden toimijuutta. Tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia työnhakijoilla on työllisyyspalveluista, mitkä palvelut koetaan toimiviksi ja mitkä kehityskohteiksi. Lisäksi tavoitteena on havainnollistaa työttömien toimijuuden ilmentymistä heidän reflektoidessaan kokemuksiaan. Kyseessä on valmiiseen kyselyaineistoon perustuva laadullinen tutkimus. Kyselyyn vastasivat 165 TE-palveluiden listoilla olevaa työnhakijaa Lapin seudulta. Kyselyn toteutti Lapin liitto, joka on jalkauttamassa työelämäpalveluiden muutoshanketta, jossa palvelut siirtyvät kunnille järjestettäväksi.
Empiiristä aineistoa tarkasteltiin aineistolähtöisesti ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Keskeiset havainnot liittyvät työelämäpalveluiden asiakkaiden yksilölliseen kohtaamiseen, palveluiden aikaansaamiin tunteisiin, työttömyyteen liittyviin säädöksiin ja työttömien koulutustarpeisiin. Lisäksi työttömien toimijuuden tarkastelussa havaittiin kolme toimijatyyppiä, jotka nimesin toiveikkaiden, turhautuneiden ja ymmärrystä pyytelevien toimijoiden ryhmiksi.
Työelämäpalveluissa yksilöllisen kohtaamisen peruspilareina toimivat asiakkaan tarpeiden kartoitus ja henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioiminen, jossa omaohjaaja on keskeisessä roolissa. Tunteiden kohdalla aineistosta havaittiin työelämäpalveluiden aiheuttavan monenlaisia tunnetiloja, joista turhautuneisuus ja tyytyväisyys olivat keskeiset. Säädöksiin liittyen työelämäpalveluissa asioineet työnhakijat kaipaavat pakkohaun ja muun työttömyyteen liittyvän lainasäädännön kevennyksiä. Tällä hetkellä neljän työhakemuksen tekeminen kuukausittain on monille velvollisuuden täyttämistä realistisen työllistymismahdollisuuden sijaan. Lisäksi työnhakijoiden opastaminen työnhakuun ja osaamisen päivittäminen nousivat aineistossa kehitettäviksi elementeiksi kokemusten perusteella.
Aineistosta löydetyt kolme toimijatyyppiä erottuvat toisistaan asenteiden, kokemusten ja toiminnan perusteella. Turhautunut toimija on pessimistinen ja siirtää vastuuta ulkopuolelle, ymmärrystä pyytelevä toimija kaipaa yksilöllisyyttä ja ymmärrystä omasta tilanteestaan, kun taas toiveikas toimija on aktiivinen, omatoiminen ja uskoo omiin kykyihinsä. Näiden erilaisten työnhakijatyyppejä ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia työllisyyspalveluja ja tukitoimia, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan ehdottaa, että itsenäisempiä työnhakijoita autetaan jaetun toimijuuden mallin mukaisesti, kun taas moniongelmaisempia yhteistoimijuus voi olla ratkaisuna.
Empiiristä aineistoa tarkasteltiin aineistolähtöisesti ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Keskeiset havainnot liittyvät työelämäpalveluiden asiakkaiden yksilölliseen kohtaamiseen, palveluiden aikaansaamiin tunteisiin, työttömyyteen liittyviin säädöksiin ja työttömien koulutustarpeisiin. Lisäksi työttömien toimijuuden tarkastelussa havaittiin kolme toimijatyyppiä, jotka nimesin toiveikkaiden, turhautuneiden ja ymmärrystä pyytelevien toimijoiden ryhmiksi.
Työelämäpalveluissa yksilöllisen kohtaamisen peruspilareina toimivat asiakkaan tarpeiden kartoitus ja henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioiminen, jossa omaohjaaja on keskeisessä roolissa. Tunteiden kohdalla aineistosta havaittiin työelämäpalveluiden aiheuttavan monenlaisia tunnetiloja, joista turhautuneisuus ja tyytyväisyys olivat keskeiset. Säädöksiin liittyen työelämäpalveluissa asioineet työnhakijat kaipaavat pakkohaun ja muun työttömyyteen liittyvän lainasäädännön kevennyksiä. Tällä hetkellä neljän työhakemuksen tekeminen kuukausittain on monille velvollisuuden täyttämistä realistisen työllistymismahdollisuuden sijaan. Lisäksi työnhakijoiden opastaminen työnhakuun ja osaamisen päivittäminen nousivat aineistossa kehitettäviksi elementeiksi kokemusten perusteella.
Aineistosta löydetyt kolme toimijatyyppiä erottuvat toisistaan asenteiden, kokemusten ja toiminnan perusteella. Turhautunut toimija on pessimistinen ja siirtää vastuuta ulkopuolelle, ymmärrystä pyytelevä toimija kaipaa yksilöllisyyttä ja ymmärrystä omasta tilanteestaan, kun taas toiveikas toimija on aktiivinen, omatoiminen ja uskoo omiin kykyihinsä. Näiden erilaisten työnhakijatyyppejä ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia työllisyyspalveluja ja tukitoimia, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan ehdottaa, että itsenäisempiä työnhakijoita autetaan jaetun toimijuuden mallin mukaisesti, kun taas moniongelmaisempia yhteistoimijuus voi olla ratkaisuna.