Jaettu asiantuntijuus ja tiedon merkitys monitoimijaisessa yhteistyössä

Abstract

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin työntekijöiden kokemuksia monitoimijaisesta yhteistyöstä, jaetusta asiantuntijuudesta ja yhteisen tiedon merkityksestä. Tutkimuskohteena oli työntekijät, jotka työskentelevät lapsi- ja perhepalveluissa. Tutkielman teoreettinen taustoitus perustui monitoimijaisen yhteistyön ja toimijuuden sekä tiedon ja jaetun asiantuntijuuden tarkasteluun. Toisena teoreettisena tulokulmana käsiteltiin yhteisen tiedon ja asiantuntijuuden rakentumista, kollektiivista tiedonmuodostusta sekä asiakkaan asiantuntijuutta ja tietoa. Tutkielman aineistona käytettiin valmista haastatteluaineistoa, joka koostui kolmesta fokusryhmähaastattelusta. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä ja muodostettiin teorian ja aineiston vuoropuheluna. Analyysissä tutkimusaihe jäsentyi kahteen eri teeman, jotka olivat jaettu asiantuntijuus ja yhteinen ymmärrys sekä tieto monitoimijaisen yhteistyön perustana. Analyysi rakentui näiden kahden teeman ja niihin liittyvien tarkentavien tutkimuskysymyksien kautta.

Tutkielman tulokset osoittivat, että jaettu asiantuntijuus ja yhteinen ymmärrys muodostuvat monitoimijaisessa yhteistyössä, johon kuuluu ammattilaisten välisen yhteistyön ohella asiakkaiden osallisuus. Onnistuakseen asiantuntijuuden jakaminen ja yhteisen tiedon rakentuminen tarvitsevat suotuisan toimintaympäristön. Tulosten perusteella oli havaittavissa, että asiantuntijuuden jakamiseen liittyi kehittämistarpeita ja sen vaikuttavuutta tulisi arvioida nykyistä tarkemmin, jotta yhteinen ymmärrys sen merkityksestä lisääntyisi ja sen toteuttamiseen kohdennettaisiin myös tarvittavat resurssit. Monitoimijaisen yhteistyön tekeminen edellyttää tietoa, jota syntyy ammattilaisten ja asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Asiakkaan tuottavat tietoa omasta elämästään ja tarpeistaan ja ammattilaiset tuottavat asiantuntemuksensa ja keräämänsä tiedon perusteella jäsennyksiä ja toimintaehdotuksia, joilla pyritään vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin. Tulosten perusteella oli havaittavissa, että monitoimijainen yhteistyö lisää tietoa toimijoiden välille ja vaikuttaa palvelujen tehokkuuteen, kun tietoa jakamalla ja yhteistyötä tekemällä voidaan välttää päällekkäistä työtä ja asiakkaiden luukuttamista palvelusta toiseen.

Tutkielman keskeinen johtopäätös oli, että yhteistyön tekeminen ja monitoimijaisten työkäytäntöjen kehittäminen ja muodostaminen tukee eri alojen välistä työskentelyä ja parantaa asiakkaan asemaa palveluiden käyttäjänä.