"Se on itsestäki aika paljon kiinni" : Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä musiikin opettamisesta
Kurikka-aho, Heidi (2024)
Kurikka-aho, Heidi
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020710656
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020710656
Tiivistelmä
Musiikilla on ollut kauaskantoinen asema suomalaisessa perusopetuksessa. Luokanopettajaopiskelijan tulisi saada koulutuksensa pohjalta riittävät valmiudet musiikin opettamiseen alakoulussa perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Siitä huolimatta aiemmat tutkimukset osoittavat, ettei kaikilla luokanopettajiksi valmistuneilla ole riittävää osaamista opetussuunnitelman mukaisten musiikintuntien pitämiseen. Yleinen käsitys on, etteivät luokanopettajakoulutuksen viiden opintopisteen musiikin opinnot tarjoa riittävästi työkaluja musiikin opettamiseen, ellei henkilöllä ole aikaisempaa musiikkitaustaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia käsityksiä tulevilla luokanopettajilla on musiikin opettamisesta. Tarkastelun kohteena olivat myös opiskelijoiden kokemukset musiikin monialaisten opintojen antamista valmiuksista ja käsitykset heidän tulevaisuudestaan musiikinopettajina. Tutkimusaineisto kerättiin harkinnanvaraisesti Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta (N=7) yksilöhaastatteluin maaliskuussa 2024. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla tutkimuksesta muodostui kolme luokkaa: luokanopettajaopiskelijoiden 1) käsitykset ja kokemukset musiikin opettamisesta, 2) valmiudet musiikin opettamiseen ja 3) tulevaisuus musiikinopettajina.
Opiskelijoiden käsitykset musiikin opettamisesta olivat moninaisia. Keskimäärin musiikin opettamista pidettiin epämieluisana erityisesti puutteellisen aineenhallinnan takia. Opiskelijoiden mielestä musiikin opettaminen oli tärkeä osa suomalaista opetuskulttuuria. Valmiutensa opiskelijat arvioivat tyydyttäviksi ja yliopistoaikaiset musiikin opinnot koettiin riittämättöminä. Valmiuksilla nähtiin olevan yhteys aikaisemman musiikillisen harrastuneisuuden kanssa. Opiskelijat näkivät tulevaisuutensa toiveikkaina, vaikka opettaminen koettiinkin epämiellyttävänä. Vahvaa epätoivoa koki vain muutama opiskelija, jotka perustelivat käsityksiään taitojen puutteella. Tuloksista saadaan tärkeää tietoa siitä, miksi luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset ovat osittain negatiivisia ja miten opiskelijoiden kokemiin haasteisiin voitaisiin vastata paremmin koulutuksen sisällä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia käsityksiä tulevilla luokanopettajilla on musiikin opettamisesta. Tarkastelun kohteena olivat myös opiskelijoiden kokemukset musiikin monialaisten opintojen antamista valmiuksista ja käsitykset heidän tulevaisuudestaan musiikinopettajina. Tutkimusaineisto kerättiin harkinnanvaraisesti Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta (N=7) yksilöhaastatteluin maaliskuussa 2024. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla tutkimuksesta muodostui kolme luokkaa: luokanopettajaopiskelijoiden 1) käsitykset ja kokemukset musiikin opettamisesta, 2) valmiudet musiikin opettamiseen ja 3) tulevaisuus musiikinopettajina.
Opiskelijoiden käsitykset musiikin opettamisesta olivat moninaisia. Keskimäärin musiikin opettamista pidettiin epämieluisana erityisesti puutteellisen aineenhallinnan takia. Opiskelijoiden mielestä musiikin opettaminen oli tärkeä osa suomalaista opetuskulttuuria. Valmiutensa opiskelijat arvioivat tyydyttäviksi ja yliopistoaikaiset musiikin opinnot koettiin riittämättöminä. Valmiuksilla nähtiin olevan yhteys aikaisemman musiikillisen harrastuneisuuden kanssa. Opiskelijat näkivät tulevaisuutensa toiveikkaina, vaikka opettaminen koettiinkin epämiellyttävänä. Vahvaa epätoivoa koki vain muutama opiskelija, jotka perustelivat käsityksiään taitojen puutteella. Tuloksista saadaan tärkeää tietoa siitä, miksi luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset ovat osittain negatiivisia ja miten opiskelijoiden kokemiin haasteisiin voitaisiin vastata paremmin koulutuksen sisällä.