Sukupuoli selittävänä tekijänä opiskelijoiden ammatinvalinnan motiiveissa, urapreferensseissä sekä käytännön työelämän kokemuksissa
Järvenpää, Samira (2025)
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855911
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855911
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Lapin yliopiston sosiaalityön pääaineopiskelijoiden uravalintamotiiveja ja urapreferenssejä sukupuolen näkökulmasta. Tutkielma on myös kiinnostunut tukimaan sukupuoliroolien vaikutuksia Lapin yliopiston sosiaalityön pääaineopiskelijoiden työelämän kokemuksissa. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto koottiin puoli strukturoidun teemahaastattelun avulla, jossa haastateltiin kahdeksaa Lapin yliopiston sosiaalityön pääaineopiskelijaa.
Tutkielman aineiston perusteella sukupuolella on merkittävä rooli ammatinvalinnanmotiiveissa sekä urapreferensseissä. Naisille sosiaalityön opinnot olivat pääasiassa toissijainen vaihtoehto tai niihin hakeutuminen nähtiin luonnollisena siirtymänä uralla etenemisessä. Miehille sosiaalityön opinnot olivat ensisijainen valinta ja valinnan taustalla vaikuttivat naisia useammin henkilökohtaisemmat syyt. Miesten puheissa esiintyi halua kehittää sosiaalityön palveluita sekä työskennellä ”vaikuttavassa” asemassa. Tämä heijastui suoraan miesten urapreferensseihin, jotka erosivat miesten ja naisten välillä. Urapreferensseissään naiset suosivat vahvasti asiakastyötä ja olivat kiinnostuneet työskentelemään sosiaalityön ruohojuuritasolla asiakkaiden kanssa. Naiset eivät pääasiassa osoittaneet suurta kiinnostusta johtamis- tai kehittämistehtäviin uransa missään vaiheessa, mitä perusteltiin usein epävarmuudesta oman osaamisensa riittävyydestä, tietämättömyydestä johto- ja kehittämistehtävien sisällöstä sekä niihin liittyvistä vaatimuksista.
Työelämässä miesten ja naisten kokemukset erosivat toisistaan, mutta molemmat ryhmät tunnistivat kokemuksissaan sukupuoliin liitettyjen rooliodotusten ja stereotypioiden vaikutukset. Naisten puheissa korostui asiantuntijuutta ja auktoriteettia väheksyvät kokemukset, joissa he olivat kokeneet joutuvansa ponnistelemaan ansaitakseen asemansa asiantuntijana asiakkaiden kanssa, erityisesti silloin, mikäli työparina oli toiminut mies. Myös miehet tunnistivat heihin kohdistuneet odotukset sisään rakennetusta asiantuntijuudesta ja osaamisesta. Useat miehistä toivat esiin kokemuksia, joissa heidän sukupuoleensa liitetyt odotukset olivat aiheuttaneet tilanteita, joissa heidän kykyjään saatettiin yliarvioida ja heidän oletettiin pärjäävän tilanteissa, joissa he olisivat kaivanneet apua.
Tutkielman aineiston perusteella sukupuolella on merkittävä rooli ammatinvalinnanmotiiveissa sekä urapreferensseissä. Naisille sosiaalityön opinnot olivat pääasiassa toissijainen vaihtoehto tai niihin hakeutuminen nähtiin luonnollisena siirtymänä uralla etenemisessä. Miehille sosiaalityön opinnot olivat ensisijainen valinta ja valinnan taustalla vaikuttivat naisia useammin henkilökohtaisemmat syyt. Miesten puheissa esiintyi halua kehittää sosiaalityön palveluita sekä työskennellä ”vaikuttavassa” asemassa. Tämä heijastui suoraan miesten urapreferensseihin, jotka erosivat miesten ja naisten välillä. Urapreferensseissään naiset suosivat vahvasti asiakastyötä ja olivat kiinnostuneet työskentelemään sosiaalityön ruohojuuritasolla asiakkaiden kanssa. Naiset eivät pääasiassa osoittaneet suurta kiinnostusta johtamis- tai kehittämistehtäviin uransa missään vaiheessa, mitä perusteltiin usein epävarmuudesta oman osaamisensa riittävyydestä, tietämättömyydestä johto- ja kehittämistehtävien sisällöstä sekä niihin liittyvistä vaatimuksista.
Työelämässä miesten ja naisten kokemukset erosivat toisistaan, mutta molemmat ryhmät tunnistivat kokemuksissaan sukupuoliin liitettyjen rooliodotusten ja stereotypioiden vaikutukset. Naisten puheissa korostui asiantuntijuutta ja auktoriteettia väheksyvät kokemukset, joissa he olivat kokeneet joutuvansa ponnistelemaan ansaitakseen asemansa asiantuntijana asiakkaiden kanssa, erityisesti silloin, mikäli työparina oli toiminut mies. Myös miehet tunnistivat heihin kohdistuneet odotukset sisään rakennetusta asiantuntijuudesta ja osaamisesta. Useat miehistä toivat esiin kokemuksia, joissa heidän sukupuoleensa liitetyt odotukset olivat aiheuttaneet tilanteita, joissa heidän kykyjään saatettiin yliarvioida ja heidän oletettiin pärjäävän tilanteissa, joissa he olisivat kaivanneet apua.