Omistajanvaihdos johtamiskäytäntöjen muovaajana palveluyrityksessä
Virkkunen, Johanna (2025)
Virkkunen, Johanna
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257115
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257115
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee johtamiskäytäntöjen muutosta palvelualan yrityksessä omistajanvaihdoksen yhteydessä. Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten johtamiskäytännöt rakentuvat arjen vuorovaikutuksessa ja miten ne ovat muuttuneet aikaisemman ja nykyisen johdon välillä. Tutkimus nojaa johtajuus käytäntönä -näkökulmaan, joka painottaa johtajuuden rakentumista sosiaalisessa toiminnassa, ei pelkästään yksilön ominaisuutena tai muodollisena asemana.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, joihin osallistui sekä työntekijöitä, että esihenkilöitä ja toimitusjohtaja. Tutkimuksessa vertaillaan työntekijöiden ja johdon näkemyksiä aikaisemmista johtamiskäytännöistä, sekä nykyisistä käytännöistä. Lisäksi tarkastellaan itseohjautuvuuden, palautekulttuurin, viestinnän ja vastuunjaon muutoksia johtajuuden eri aikakausien välillä.
Tulokset osoittavat, että aikaisempaa johtamista leimasi epäselvä vastuunjako, viestinnän ja keskustelun puute ja tuhoavan johtamisen piirteet, kuten johtamattomuus ja työntekijöiden kuormittaminen. Työntekijät joutuivat selviytymään itsenäisesti ilman tukea, ja organisaatiolta puuttui strateginen suunta ja henkilöstöjohtamisen käytännöt. Omistajanvaihdoksen jälkeen johtamiskäytännöt ovat muuttuneet systemaattisemmiksi ja osallistavammiksi. Esihenkilöiden rooli on vahvistunut valmentavaksi ja läsnä olevaksi, ja työntekijöille on tarjottu enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä kehittää omaa työtään.
Tutkimus tuo esiin, että palvelualalla johtamiskäytännöillä on suora vaikutus sekä työntekijöiden hyvinvointiin että organisaation toimintaan ja asiakaskokemukseen. Johtajuuden onnistuminen ei ole riippuvainen yksilön persoonasta, vaan se rakentuu päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa ja työn rakenteissa. Johtajuus käytäntönä -näkökulma auttaa tunnistamaan konkreettisia kehittämiskohteita, kuten avoimen viestinnän, selkeän vastuunjaon ja psykologisen turvallisuuden merkitystä, erityisesti organisaatiomuutosten yhteydessä.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, joihin osallistui sekä työntekijöitä, että esihenkilöitä ja toimitusjohtaja. Tutkimuksessa vertaillaan työntekijöiden ja johdon näkemyksiä aikaisemmista johtamiskäytännöistä, sekä nykyisistä käytännöistä. Lisäksi tarkastellaan itseohjautuvuuden, palautekulttuurin, viestinnän ja vastuunjaon muutoksia johtajuuden eri aikakausien välillä.
Tulokset osoittavat, että aikaisempaa johtamista leimasi epäselvä vastuunjako, viestinnän ja keskustelun puute ja tuhoavan johtamisen piirteet, kuten johtamattomuus ja työntekijöiden kuormittaminen. Työntekijät joutuivat selviytymään itsenäisesti ilman tukea, ja organisaatiolta puuttui strateginen suunta ja henkilöstöjohtamisen käytännöt. Omistajanvaihdoksen jälkeen johtamiskäytännöt ovat muuttuneet systemaattisemmiksi ja osallistavammiksi. Esihenkilöiden rooli on vahvistunut valmentavaksi ja läsnä olevaksi, ja työntekijöille on tarjottu enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä kehittää omaa työtään.
Tutkimus tuo esiin, että palvelualalla johtamiskäytännöillä on suora vaikutus sekä työntekijöiden hyvinvointiin että organisaation toimintaan ja asiakaskokemukseen. Johtajuuden onnistuminen ei ole riippuvainen yksilön persoonasta, vaan se rakentuu päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa ja työn rakenteissa. Johtajuus käytäntönä -näkökulma auttaa tunnistamaan konkreettisia kehittämiskohteita, kuten avoimen viestinnän, selkeän vastuunjaon ja psykologisen turvallisuuden merkitystä, erityisesti organisaatiomuutosten yhteydessä.