Neurodesign – Neurotieteiden ja muotoilun rajapinnassa teoriaohjaa- van sisällönanalyysin metodein

Abstract

Teknologia – tekoäly, neuroteknologiat ja älykkäät immersiiviset ympäristöt – muuttaa yhä nopeutuvasti ihmisen ja maailman välistä suhdetta. Tämä korostaa tarvetta ymmärtää neurovasteitamme yhä kompleksisemmiksi muuttuvissa ympäristöissä. Neurodesign vastaa tähän. Se on uusi, nopeasti kehittyvä, moni- ja poikkitieteinen tieteenala, jota on luonnehdittu jopa kaikkitieteelliseksi (engl. pan-disciplinary). Se sijoittuu neurotieteiden ja muotoilun rajapintaan, yhdistäen edellisiin mm. psykologian, kognitiotieteiden ja rajauksesta riippuen esimerkiksi insinööritieteiden ja arkkitehtuurin eri sovellusalueita. Neurodesignin tavoitteena on ymmärtää, miten neurofysiologiset vasteet kytkeytyvät muotoiluratkaisuihin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsentää neurodesignin käsitteellistä perustaa monitieteisessä kontekstissa sekä tuottaa uutta tieteellistä tietoa siitä, miten neurotieteelliset tutkimusmenetelmät – esimerkiksi fMRI, EEG, fNIRS – voivat tuottaa tietoa muotoilun tutkimukselle. Neurodesignin tutkimus juuri nyt on tärkeää ja mahdollista myös siksi, että kannettavat neurotutkimusvälineet (engl. portable ja wireless) yleistyvät nopeasti.

Tutkimus tarkastelee neurodesignia ja sen sovellusalueita, sekä sitä, millaista kontribuutiota se voi tuoda muotoilun tutkimukselle. Tutkimus on laadullista perustutkimusta, jonka tarkoituksena on tarkastella ilmiötä ja tuottaa tietoa soveltavan tutkimuksen pohjaksi. Lähdekirjallisuus ja dokumentaarinen eli ns. luonnollinen aineisto koostuvat perustellusti valitusta tieteellisestä asiantuntijamateriaalista, joiden avulla tarkastellaan neurodesignin määritelmiä, sovelluksia ja monitieteisiä rajapintoja erityisesti muotoiluun. Aineiston valintaa ohjaa sen kytkeytyminen tutkimuskysymyksiin. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimusprosessi rakentuu monitieteisen teoreettisen viitekehyksen määrittelystä aineiston analyysiin ja käsitteelliseen synteesiin. Tuloksena muodostuu lähestymistapa, joka tarkastelee muotoilun ja ihmismielen välistä vuorovaikutusta neurologisella, kokemuksellisella ja kognitiivisella tasolla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa muotoilun ja palvelumuotoilun tutkimukseen ja osoittaa, millaisia teoreettisia ja metodologisia mahdollisuuksia neurotieteellinen ymmärrys muotoilun tutkimukselle avaa. Neurodesign asemoituu tämän myötä tieteellisesti perustelluksi ja monitieteisesti rakentuvaksi sovellusalueeksi muotoilun tutkimuksessa.

Technology—such as artificial intelligence, neurotechnologies, and intelligent immersive environments—is rapidly transforming the relationship between humans and the world. This accelerating change highlights the need to understand our neurophysiological responses within increasingly complex environments. Neurodesign responds to this need. It is a new, rapidly evolving, multi- and cross-disciplinary field, even described as pan-disciplinary. Positioned at the intersection of neuroscience and design, neurodesign also incorporates insights and methods from psychology, cognitive science, and, depending on the scope, from fields such as engineering and architecture. Its central aim is to understand how neurophysiological responses are linked to design solutions.

This study aims to articulate the conceptual foundations of neurodesign within a multidisciplinary framework and to generate new scientific knowledge about how neuroscientific approaches and methods—such as fMRI, EEG, and fNIRS—can contribute to design research. Research into neurodesign is especially timely and relevant now, as portable and wireless neuroimaging tools are becoming increasingly accessible.

This study explores the concept of neurodesign, its application areas, and the potential contributions it can offer to design research. It is a qualitative basic research project aiming to examine the phenomenon and generate knowledge to support future applied research. The source material consists of carefully selected scientific expert literature and documentary (i.e., naturally occurring) data, which are used to investigate definitions, applications, and interdisciplinary interfaces of neurodesign—particularly in relation to design. The selection of material is guided by its relevance to the research questions, and the analysis is conducted using theorydriven content analysis.

The research process progresses from defining a multidisciplinary theoretical framework to data analysis and conceptual synthesis. As a result, the study presents an approach that examines the interaction between design and the human mind on neurological, experiential, and cognitive levels. The findings generate new insights for design and service design research and demonstrate the theoretical and methodological potential that neuroscientific understanding brings to the study of design. Neurodesign is thus positioned as a scientifically grounded and interdisciplinary field of application within design research.