Lapsen edun toteutuminen lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa
Sivula, Emmi (2025)
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062072440
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062072440
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on lapsen edun toteutuminen lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan lapsen edun toteutumista työntekijöiden kertomana sekä selvitetään millaisilla työkäytännöillä lapsen etua turvataan.
Tutkielman aineistona käytetään Tarja Pösön ja Tampereen Yliopiston (2023) vuosina 2021–2022 keräämä Lastensuojelu lapsen etuna ryhmähaastatteluaineistoa, joka on kerätty sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa. Tutkielmaan aineistosta on valikoitu palvelutarpeen arvioinnissa työskenteleville ammattilaisille tehdyt ryhmähaastattelut. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Aineistosta nousi esiin, että lapsen etu toteutuu parhaiten osallisuuden kautta. Lapsen henkilökohtainen tapaaminen ja luottamuksen rakentaminen nähtiin tavoiteltavana asiana. Lapsen edun toteutumista haastoivat erityisesti rajalliset resurssit, liian suuri työkuorma ja jatkuva kiire. Aikaa lapsen tapaamiseen palvelutarpeen arvioinnin aikana ei ollut riittävästi. Työntekijöillä oli vahva näkemys, kuinka lapsen edun ja osallisuuden toteutumista voitaisiin tukea ja edistää, mutta rajallisten resurssien vuoksi siihen ei aina koettu olevan mahdollisuuksia.
Ohjeistukset ja mallit työtapoihin vaihtelivat työryhmien kesken suuresti. Osalla työryhmistä oli kokemusta strukturoidusta työtavasta, ja osalla tavat työskennellä olivat enemmän käytännössä hyviksi havaittuja. Työryhmät olivat keskenään erimielisiä siitä, olisiko kaikille yhtenäinen strukturoitu työtapa hyödyllinen tai tarpeellinen. Vaikka ohjeistukset työskentelyyn olivat hyvin erilaisia, ei aineistosta tullut esiin erosiko työryhmien käytännön työskentely toisistaan, vaikka nimettyjen työtapojen välillä oli suuriakin eroja.
Tutkielman aineistona käytetään Tarja Pösön ja Tampereen Yliopiston (2023) vuosina 2021–2022 keräämä Lastensuojelu lapsen etuna ryhmähaastatteluaineistoa, joka on kerätty sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa. Tutkielmaan aineistosta on valikoitu palvelutarpeen arvioinnissa työskenteleville ammattilaisille tehdyt ryhmähaastattelut. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Aineistosta nousi esiin, että lapsen etu toteutuu parhaiten osallisuuden kautta. Lapsen henkilökohtainen tapaaminen ja luottamuksen rakentaminen nähtiin tavoiteltavana asiana. Lapsen edun toteutumista haastoivat erityisesti rajalliset resurssit, liian suuri työkuorma ja jatkuva kiire. Aikaa lapsen tapaamiseen palvelutarpeen arvioinnin aikana ei ollut riittävästi. Työntekijöillä oli vahva näkemys, kuinka lapsen edun ja osallisuuden toteutumista voitaisiin tukea ja edistää, mutta rajallisten resurssien vuoksi siihen ei aina koettu olevan mahdollisuuksia.
Ohjeistukset ja mallit työtapoihin vaihtelivat työryhmien kesken suuresti. Osalla työryhmistä oli kokemusta strukturoidusta työtavasta, ja osalla tavat työskennellä olivat enemmän käytännössä hyviksi havaittuja. Työryhmät olivat keskenään erimielisiä siitä, olisiko kaikille yhtenäinen strukturoitu työtapa hyödyllinen tai tarpeellinen. Vaikka ohjeistukset työskentelyyn olivat hyvin erilaisia, ei aineistosta tullut esiin erosiko työryhmien käytännön työskentely toisistaan, vaikka nimettyjen työtapojen välillä oli suuriakin eroja.