Kuka päättää kohdusta? Näkökulmia yhdenvertaisuuden toteutumisesta hedelmöityshoidoissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, miten sukupuoleen, parisuhdestatukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, asuinpaikkaan ja taloudelliseen tilanteeseen perustuva syrjintä ilmenee hedelmöityshoidoissa. Sen lisäksi tutkitaan, mitä hedelmöityshoitoihin liittyviä yhdenvertaisuusongelmia oikeusministeriön sääntelyehdotuksen mukainen sijaissynnytysten laillistaminen ratkaisisi. Aineistona on yhdeksän eduskunnan oikeusasiamiehen hedelmöityshoitoja koskevaa ratkaisua, yksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu ja oikeusministeriön sijaissynnytystä koskeva selvitys. Tutkimuskysymyksiin vastataan lainopillisen metodin avulla.

Eduskunnan oikeusasiamies korostaa ratkaisukäytännössään, että ihmisen yksilöllinen hoidon tarve ja elämäntilanne tulee ottaa huomioon suositusten ohella, kun lääkäri tekee päätöksen hedelmöityshoidosta. Terveyspalvelujen järjestämistä koskevat ohjeet ja suositukset, jotka eivät jätä tilaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle, ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Oikeusasiamies lausuu, että hoidon antamista ja resurssien kohdentamista koskevat suositukset eivät voi sisältää edellytyksiä, jotka ovat lainvastaisia tai joista perustuslain mukaan tulisi säätää lailla. Terveydenhuollon yksiköiden linjauksilla tai ohjeilla ei siten voida rajoittaa laissa säädettyjä oikeuksia tai asettaa lisäehtoja laissa säädetyn oikeuden toteutumiselle. Ihmisten sulkeminen kategorisesti pois hoidoista iän, lasten lukumäärän, seksuaalisen suuntautumisen, sterilisaation, syöpähoitojen tai HIV:n vuoksi ei ole sallittua.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen lisääntyisi sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sairaudesta tai vammasta riippumatta, jos sijaissynnytys otettaisiin mukaan yhdeksi hedelmöityshoitovaihtoehdoksi. Sijaissynnytyksen sääntelyehdotuksessa ilmeni muutamia yhdenvertaisuusongelmia. Naimisissa olevien ihmisten ei sallittaisi toimia sijaissynnyttäjänä. Erilaiselle kohtelulle ei esitetty hyväksyttävää syytä. Aiotun isän lähisukulaisten ulossulkeminen sijaissynnyttäjäehdokkaista on mahdollista, jos aiotun äidin vanhemmuutta ei saada riippumattomaksi aiotun isän suostumuksesta. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on mahdollista rajata, että miehen ja naisen muodostaman parin on hakeuduttava tavanomaisiin hedelmöityshoitoihin ennen sijaissynnytysjärjestelyä. Ongelmaksi muodostuu se, että tietyn hoitokertamäärän vaatiminen ei olisi perustuslain mukaista. Pariskunnan hoito tulisi perustua yksilölliseen lääketieteelliseen arvioon vaikuttavista hoidoista. Suorien kustannusten korvaaminen sijaissynnyttäjälle edistää taloudellisen yhdenvertaisuuden toteutumista.