Algoritmisen johtamisen merkitys asiantuntijatyön voimavaroille ja vaatimuksille
Åhman, Emmi-Mari (2025)
Åhman, Emmi-Mari
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062574140
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062574140
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielman tavoite on selvittää, mikä merkitys algoritmisella johtamisella on työn voimavaroihin ja vaatimuksiin asiantuntijatyössä. Suomessa aihetta on tutkittu vähän, joten tämä tutkielma haluaa antaa oman panoksensa ilmiön tutkimiseen.
Tutkielma on osa Työterveyslaitoksen Algoritminen johtaminen työelämässä -hankkeen taustahaastatteluvaihetta. Aineisto pohjautuu erään organisaation seitsemän asiantuntijan haastatteluun. Nämä asiantuntijat tukevat esihenkilö- ja johtamistyötä hyödyntäen algoritmisen johtamisen järjestelmiä. Samanaikaisesti asiantuntijat ovat myös algoritmisen johtamisen kohteena. Aineisto analysoitiin tulkitsevan fenomenologian analyysillä (IPA). Tässä tutkimuksessa on oletettu, että IPA mahdollistaa tutkimukselle syväluotaavan otteen ymmärtää laajemmin, miksi algoritminen johtaminen usein luo työn vaatimuksia, ja mitkä algoritmisen johtamisen ominaisuudet voivat rakentaa työn voimavaroja.
Asiantuntijat tasapainottelevat työn voimavarojen ja vaatimusten välillä työskennellessään algoritmisen johtamisen kanssa. Lisäksi asiantuntijatyön voimavarat ja vaatimukset liikehtivät dynaamisesti algoritmisen johtamisen kontekstissa. Toisin sanoen, työn voimavara voi muuttua työn vaatimukseksi tai työn vaatimus voi muuttua voimavaraksi. Päähavainto tuloksissa on, että algoritmisen johtamisen nopea tiedon prosessoinnin tapa sujuvoittaa päätöksentekoa ja näin helpottaa asiantuntijan päätöksentekoa. Toisaalta tämä nopea tiedon prosessoinnin tapa muuttui työn vaatimukseksi, jos asiantuntijalla ei ollut kontrollia algoritmisen johtamisen toimintaan.
Jotta työn voimavarat eivät käänny työn vaatimuksiksi, on asiantuntijaorganisaatioiden mahdollistettava algoritmisen johtamisen hyödyntäminen omassa työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijan tulee pystyä hyödyntämään esimerkiksi algoritmisen johtamisen nopeaa tiedon prosessoinnin kykyä päätöksenteon tukena tai algoritmisen johtamisen keräämää tietoa itsestään oman työn eduksi. Liiallinen työn kontrollointi aiheutti työn vaatimuksia.
Tällaista asiantuntijan algoritmisen johtamisen kohteena olemista ja sen samanaikaista hyödyntämistä tutkielmassa kuvataan käsitteellä algoritmisen johtamisen kaksoisvaikutus asiantuntijatyöhön. Kaksoisvaikutus selittää sitä, miksi asiantuntijat voivat kokea vähemmän algoritmisen johtamisen työn vaatimuksia verrattuna aiempaan tutkimukseen.
Tutkielma on osa Työterveyslaitoksen Algoritminen johtaminen työelämässä -hankkeen taustahaastatteluvaihetta. Aineisto pohjautuu erään organisaation seitsemän asiantuntijan haastatteluun. Nämä asiantuntijat tukevat esihenkilö- ja johtamistyötä hyödyntäen algoritmisen johtamisen järjestelmiä. Samanaikaisesti asiantuntijat ovat myös algoritmisen johtamisen kohteena. Aineisto analysoitiin tulkitsevan fenomenologian analyysillä (IPA). Tässä tutkimuksessa on oletettu, että IPA mahdollistaa tutkimukselle syväluotaavan otteen ymmärtää laajemmin, miksi algoritminen johtaminen usein luo työn vaatimuksia, ja mitkä algoritmisen johtamisen ominaisuudet voivat rakentaa työn voimavaroja.
Asiantuntijat tasapainottelevat työn voimavarojen ja vaatimusten välillä työskennellessään algoritmisen johtamisen kanssa. Lisäksi asiantuntijatyön voimavarat ja vaatimukset liikehtivät dynaamisesti algoritmisen johtamisen kontekstissa. Toisin sanoen, työn voimavara voi muuttua työn vaatimukseksi tai työn vaatimus voi muuttua voimavaraksi. Päähavainto tuloksissa on, että algoritmisen johtamisen nopea tiedon prosessoinnin tapa sujuvoittaa päätöksentekoa ja näin helpottaa asiantuntijan päätöksentekoa. Toisaalta tämä nopea tiedon prosessoinnin tapa muuttui työn vaatimukseksi, jos asiantuntijalla ei ollut kontrollia algoritmisen johtamisen toimintaan.
Jotta työn voimavarat eivät käänny työn vaatimuksiksi, on asiantuntijaorganisaatioiden mahdollistettava algoritmisen johtamisen hyödyntäminen omassa työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijan tulee pystyä hyödyntämään esimerkiksi algoritmisen johtamisen nopeaa tiedon prosessoinnin kykyä päätöksenteon tukena tai algoritmisen johtamisen keräämää tietoa itsestään oman työn eduksi. Liiallinen työn kontrollointi aiheutti työn vaatimuksia.
Tällaista asiantuntijan algoritmisen johtamisen kohteena olemista ja sen samanaikaista hyödyntämistä tutkielmassa kuvataan käsitteellä algoritmisen johtamisen kaksoisvaikutus asiantuntijatyöhön. Kaksoisvaikutus selittää sitä, miksi asiantuntijat voivat kokea vähemmän algoritmisen johtamisen työn vaatimuksia verrattuna aiempaan tutkimukseen.