Oikeusturva ja lastensuojelun toimenpiteet rikosperusteisen käyttäytymisen johdosta
Juulia, Kekki (2025)
Lapin yliopisto
2025
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082183913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082183913
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan lainoppia hyödyntäen alle 15-vuotiaille määrättäviä lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä silloin, kun niiden peruste nojaa lapsen rikoskäyttäytymiseen. Toimenpiteitä tarkastellaan erityisesti lapsen oikeusturvasta johtuvien velvoitteiden kautta.
Lastensuojelulakia ja sitä koskevista esitöitä säädettäessä on otettu huomioon myös tilanteet, joissa lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon. Toimenpiteinä harkittavaksi voivat tulla esimerkiksi avohuollon keinovalikoimasta löytyvät vertaistukiryhmät sekä ohjaaminen lapsi rikosasioiden sovittelumenettelyyn. Lisäksi käytettäväksi voi tulla lastensuojelulain mukainen huostaanotto ja sijaishuolto sekä siellä sovellettavat rajoitustoimenpiteet, erityisesti liikkumisvapauden ja yhteydenpidon rajoittaminen sekä erityinen huolenpito.
Lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet merkitsevät laajaa puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Lapset usein kokevat itse tämänkaltaiset toimenpiteet erittäin rajoittavina. Tarkasteltaessa lastensuojeluyksiköissä noudatettavia menettelyjä ja käytäntöjä on huomattu, ettei lasten oikeusturvasta johtuvia velvoitteita aina noudateta kuten lainsäädäntö edellyttäisi. Yleisinä puutteina voidaan mainita laitoksen niin kutsuttuina normaaleina kasvatukseen kuuluvien rajojen asettamisena harjoittamat lainvastaiset käytännöt sekä päätöksentekomenettelyä koskevat puutteet.
Tutkielmassa luodaan lisäksi katsaus edellä selostettujen toimenpiteiden oikeudelliseen luonteeseen sekä tarkastellaan päätöksentekomenettelyä. Erityisesti huomiota kiinnitetään päätöksentekomenettelyn avoimuuteen. Tässä yhteydessä arvioidaan myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Tutkielmassa esiin tulleet seikat antavat viitteitä siitä, että lastensuojelulain päätöksentekoprosessin selkiyttäminen ja avoimuuden lisääminen olisivat omiaan vastaamaan lapsen oikeusturvan puutteiden korjaamiseen. Prosessin liiallista juridisoitumista ei kuitenkaan voine pitää itse tavoitteena, sillä lastensuojelu perustuu ja sen tulee myös tulevaisuudessa perustua moniammatilliseen yhteistyöhön.
Lastensuojelulakia ja sitä koskevista esitöitä säädettäessä on otettu huomioon myös tilanteet, joissa lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon. Toimenpiteinä harkittavaksi voivat tulla esimerkiksi avohuollon keinovalikoimasta löytyvät vertaistukiryhmät sekä ohjaaminen lapsi rikosasioiden sovittelumenettelyyn. Lisäksi käytettäväksi voi tulla lastensuojelulain mukainen huostaanotto ja sijaishuolto sekä siellä sovellettavat rajoitustoimenpiteet, erityisesti liikkumisvapauden ja yhteydenpidon rajoittaminen sekä erityinen huolenpito.
Lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet merkitsevät laajaa puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Lapset usein kokevat itse tämänkaltaiset toimenpiteet erittäin rajoittavina. Tarkasteltaessa lastensuojeluyksiköissä noudatettavia menettelyjä ja käytäntöjä on huomattu, ettei lasten oikeusturvasta johtuvia velvoitteita aina noudateta kuten lainsäädäntö edellyttäisi. Yleisinä puutteina voidaan mainita laitoksen niin kutsuttuina normaaleina kasvatukseen kuuluvien rajojen asettamisena harjoittamat lainvastaiset käytännöt sekä päätöksentekomenettelyä koskevat puutteet.
Tutkielmassa luodaan lisäksi katsaus edellä selostettujen toimenpiteiden oikeudelliseen luonteeseen sekä tarkastellaan päätöksentekomenettelyä. Erityisesti huomiota kiinnitetään päätöksentekomenettelyn avoimuuteen. Tässä yhteydessä arvioidaan myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Tutkielmassa esiin tulleet seikat antavat viitteitä siitä, että lastensuojelulain päätöksentekoprosessin selkiyttäminen ja avoimuuden lisääminen olisivat omiaan vastaamaan lapsen oikeusturvan puutteiden korjaamiseen. Prosessin liiallista juridisoitumista ei kuitenkaan voine pitää itse tavoitteena, sillä lastensuojelu perustuu ja sen tulee myös tulevaisuudessa perustua moniammatilliseen yhteistyöhön.