Maltillinen vs. ankara kriminaalipolitiikka – Vertailussa rikosoikeusjärjestelmien ääripäät: Suomi ja Yhdysvallat

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan Suomen ja Yhdysvaltojen kriminaalipolitiikan ja rikosoikeudellisten seuraamusjärjestelmien eroja oikeusvertailevasta näkökulmasta. Tutkimustehtävänäni on selvittää, miten Suomen ja Yhdysvaltojen (erityisesti Texasin) kriminaalipolitiikka, sekä rikosoikeudelliset seuraamusjärjestelmät eroavat toisistaan. Kriminaalipolitiikka tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa ja päätöksentekoa, jonka tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja siitä seuraavia haittoja. Suomalainen kriminaa-lipolitiikka perustuu ajatukselle hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa hyvinvointi, koulutus ja työllisyys ovat yhteiskunnan peruspilarit. Yhdysvallat puolestaan tunnetaan kansainvälisesti kovan kriminaalipolitiikan omaavana valtiona, jossa rangaistukset ovat ankaria ja vankilan käytön määrä on ennennäkemätöntä. Yksi keskeisin ero Suomen ja Yhdysvaltojen kriminaalipolitiikassa on se, että kun Yhdysvallat panostaa rikollisten vangitsemiseen, pyrkii Suomi panostamaan vankien kuntouttamiseen ja integroimiseen takaisin yhteiskuntaan.

Texasissa rangaistukset ovat Suomea huomattavasti pidempiä ja ankarampia. Texasin rangaistusjärjestelmä tunnetaan yhtenä maailman kovimmista ja armottomimmista rangaistusjärjestelmistä. Tiheässä käytössä on myös kuolemanrangaistus, mikä Suomessa on kielletty muun muassa perustuslailla ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella. Peloteteoria onkin Yhdysvalloissa suosittuna ja tehokkaana pidetty keino pyrkiä taltuttamaan rikollisuutta. Suomessa rikollisuutta pyritään puolestaan estämään erityispreventiivisin keinoin.

Resurssipula ja ruuhkautuneet tuomioistuimet ovat sekä Suomen että Yhdysvaltojen oikeuslaitoksissa esiintyvä ongelma. Nämä ongelmat on pyritty ratkomaan syyteneuvottelumenettelyllä (Yhdysvalloissa plea bargain -menettely), jonka tavoitteena on resurssien säästämisen lisäksi nopeuttaa oikeudenkäyntiä. Samasta tavoitteesta huolimatta, on menettelyjen toteutuksen ero Suomessa ja Yhdysvalloissa huomattava, etenkin syyttäjän roolin asemassa.

Tutkimuksen tuloksena selviää etenkin se, että erot Suomen ja Yhdysvaltojen kriminaalipolitiikassa ja rikosoikeudellisissa seuraamusjärjestelmissä ovat monilta osin huomattavat. Eroja selittää lähtökohtaisesti niin historialliset, kulttuuriset, yhteiskunnalliset kuin poliittisetkin eri tekijät.