Taloudelliset pakotteet ja ordre public -poikkeus kansainvälisessä välitysmenettelyssä: New Yorkin yleissopimuksen V(2)(b) artiklan tulkinta pakotejärjestelmien aikakaudella
Leino, Elsa (2025)
Leino, Elsa
Lapin yliopisto
2025
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091996874
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091996874
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee taloudellisten pakotteiden suhdetta New Yorkin yleissopimuksen V(2)(b) artiklan ordre public -poikkeukseen kansainvälisten välitystuomioiden tunnustamisessa ja täytäntöönpanossa. Tutkimuksen taustalla on taloudellisten pakotteiden lisääntynyt käyttö ulkopolitiikan välineenä.
Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on, millä edellytyksillä taloudelliset pakotteet voivat muodostaa perusteen välitystuomioiden täytäntöönpanosta kieltäytymiselle ordre public -poikkeuksen nojalla. Alakysymykset käsittelevät ordre public -poikkeuksen tulkintaa pakotteiden kontekstissa, kollektiivisten ja yksipuolisten pakotteiden eroja sekä pakotteiden vaikutusta yleissopimuksen yhtenäiseen soveltamiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään lainopillista metodia eli oikeusdogmatiikkaa, jossa keskitytään voimassa olevan oikeuden tulkintaan ja systematisointiin. Tutkielma etenee yleisestä erityiseen: New Yorkin yleissopimuksen V artiklan tarkastelusta ordre public -käsitteen analyysiin, taloudellisten pakotteiden oikeudellisiin perusteisiin ja lopulta näiden yhdistämiseen.
Tutkimus osoittaa, että oikeuskäytäntö eri maissa noudattaa pääsääntöisesti yhtenäistä lähestymistapaa V(2)(b) artiklan tulkintaan korostaen kansainvälisen ja kansallisen ordre public -periaatteen erottelua sekä täytäntöönpanomyönteisyyden periaatetta. Tutkielmassa perustellaan yleisten ordre public -periaatteen tulkintaperiaatteiden avulla yhtenäinen tulkintalinja eri taloudellisten pakotteiden vaikutukselle periaatteen soveltumiseen. Yksipuolisten taloudellisten pakotteiden soveltuminen ordre public -poikkeuksen perusteeksi on kaikkein rajoitetuin, kun taas kollektiiviset pakotteet voivat paremmin täyttää kansainvälisen ordre public -periaatteen vaatimukset.
Tutkielman tavoitteena on selkeyttää epäselvää oikeustilaa ja arvioida tulevaisuuden haasteita pakotteiden pirstaloitumisen vaikutuksesta yleissopimuksen yhtenäiseen soveltamiseen.
Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on, millä edellytyksillä taloudelliset pakotteet voivat muodostaa perusteen välitystuomioiden täytäntöönpanosta kieltäytymiselle ordre public -poikkeuksen nojalla. Alakysymykset käsittelevät ordre public -poikkeuksen tulkintaa pakotteiden kontekstissa, kollektiivisten ja yksipuolisten pakotteiden eroja sekä pakotteiden vaikutusta yleissopimuksen yhtenäiseen soveltamiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään lainopillista metodia eli oikeusdogmatiikkaa, jossa keskitytään voimassa olevan oikeuden tulkintaan ja systematisointiin. Tutkielma etenee yleisestä erityiseen: New Yorkin yleissopimuksen V artiklan tarkastelusta ordre public -käsitteen analyysiin, taloudellisten pakotteiden oikeudellisiin perusteisiin ja lopulta näiden yhdistämiseen.
Tutkimus osoittaa, että oikeuskäytäntö eri maissa noudattaa pääsääntöisesti yhtenäistä lähestymistapaa V(2)(b) artiklan tulkintaan korostaen kansainvälisen ja kansallisen ordre public -periaatteen erottelua sekä täytäntöönpanomyönteisyyden periaatetta. Tutkielmassa perustellaan yleisten ordre public -periaatteen tulkintaperiaatteiden avulla yhtenäinen tulkintalinja eri taloudellisten pakotteiden vaikutukselle periaatteen soveltumiseen. Yksipuolisten taloudellisten pakotteiden soveltuminen ordre public -poikkeuksen perusteeksi on kaikkein rajoitetuin, kun taas kollektiiviset pakotteet voivat paremmin täyttää kansainvälisen ordre public -periaatteen vaatimukset.
Tutkielman tavoitteena on selkeyttää epäselvää oikeustilaa ja arvioida tulevaisuuden haasteita pakotteiden pirstaloitumisen vaikutuksesta yleissopimuksen yhtenäiseen soveltamiseen.