Kauppaedustaja, jälleenmyyjä vai jotain ihan muuta? – Tutkimus Euroopan unionin kauppaedustajalainsäädännön soveltumisesta verkkopohjaisen alustatalouden yrityksiin
Räsänen, Noora (2025)
Räsänen, Noora
Lapin yliopisto
2025
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251006100122
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251006100122
Tiivistelmä
Tämä maisteritutkielma käsittelee verkkopohjaisen alustatalouden yritysten (alustojen) asemaa jakelijoina Euroopan unionin alueella. Verkkopohjaisen alustatalouden yritykset ovat luonteeltaan pitkälti kauppaedustajan omaisia toimijoita markkinoilla, mutta kauppaedustajia koskevan lainsäädännön soveltumiseen alustayrityksiin on suhtauduttu vaihtelevasti. Kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta tavarantoimittajan kannalta on tärkeää voida tunnistaa, kuuluvatko alustat jälleenmyyjien vai kauppaedustajien kategoriaan. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen valossa tarkastellaan, voidaanko voimassa olevaa kauppaedustajalainsäädäntöä soveltaa verkkopohjaisen alustatalouden yrityksiin. Tutkielmassa esitetään EU:n kauppaedustajalainsäädännössä ja oikeuskäytännössä kauppaedustajille asetetut ominaisuudet ja kriteerit sekä arvioidaan, missä määrin alustayritykset täyttävät nämä vaatimukset. Tutkielmassa pyritään paikantamaan alustoille tyypillisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat alustojen oikeudelliseen luonnehdintaan jakelijoina.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastatessa havaittiin, ettei kauppaedustajalainsäädännön suora soveltaminen alustayrityksiin ole perusteltua. Nykyiseen tilaan, jossa alustayritykset katsotaan sopimusvapauden piiriin kuuluviksi jälleenmyyjiksi, liittyy alustoja käyttävien tavarantoimittajien kannalta epäedullisia elementtejä. Kauppaedustajalainsäädännön soveltumattomuus osoittaa, että alustatalouden erityispiirteet huomioon ottavalle lainsäädännölle on tarve. Tutkielman lopussa on esitetty alustayrityksiä jakelijoina koskeva lainsäädäntöehdotus, jonka muodostamisessa on käytetty pohjana voimassa olevaa kauppaedustajalainsäädäntöä ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastatessa havaittiin, ettei kauppaedustajalainsäädännön suora soveltaminen alustayrityksiin ole perusteltua. Nykyiseen tilaan, jossa alustayritykset katsotaan sopimusvapauden piiriin kuuluviksi jälleenmyyjiksi, liittyy alustoja käyttävien tavarantoimittajien kannalta epäedullisia elementtejä. Kauppaedustajalainsäädännön soveltumattomuus osoittaa, että alustatalouden erityispiirteet huomioon ottavalle lainsäädännölle on tarve. Tutkielman lopussa on esitetty alustayrityksiä jakelijoina koskeva lainsäädäntöehdotus, jonka muodostamisessa on käytetty pohjana voimassa olevaa kauppaedustajalainsäädäntöä ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä.