Tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinkojen sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu Euroopan unionissa
Kyllönen, Kaarlo (2025)
Kyllönen, Kaarlo
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025093099009
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025093099009
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Euroopan unionissa tekoälyjärjestelmiin ja niiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sovellettavaa sääntelyä. Euroopan unionissa keskeisin tekoälyyn ja
tekoälyjärjestelmiin sovellettava säädös on tekoälyasetus. Kyseinen säädös ei kuitenkaan sisällä tekoälyjärjestelmien aiheuttamiin vahinkoihin sovellettavia säännöksiä, mutta sen velvoitteet yhdistyvät vastuuarviointiin uuden tuotevastuudirektiivin sekä jäsenvaltioiden kansallisen vahingonkorvausoikeuden kautta.
Tekoälyjärjestelmien ominaispiirteistä sekä monimutkaisesta rakenteesta johtuen, niiden aiheuttamiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun edellytysten täyttyminen on vaikea osoittaa. Tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa onkin tunnistettu haasteita muun muassa syy-yhteyden vaatimuksen osalta. Lisäksi vahingon aiheuttaneen tahon identifioiminen tekoälyjärjestelmän niin sanotusta arvoketjusta voi olla hankalaa. Näitä ongelmia on pyritty huomioimaan paremmin uudessa EU-sääntelyssä ja sääntelyä on osin päivitettykin juuri niiden takia. EU-sääntelystä keskeisin tekoälyjärjestelmien aiheuttamiin vahinkoihin soveltuva säädös on vuoden 2026 alussa voimaan astuva tuotevastuudirektiivin uusi päivitys. Silti uudenkin sääntelyn myötä tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinkojen sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu pitää sisällään epäselvyyksiä. Lisäksi tuotevastuudirektiivin ja tekoälyasetuksen soveltamisalan ulkopuolella ongelmat lisääntyvät päivitetyn sääntelyn puuttuessa, ottaen huomioon myös sopimuksenulkoisen vahingonkorvausvastuun harmonisoinnin vähäisyyden EU:ssa.
tekoälyjärjestelmiin sovellettava säädös on tekoälyasetus. Kyseinen säädös ei kuitenkaan sisällä tekoälyjärjestelmien aiheuttamiin vahinkoihin sovellettavia säännöksiä, mutta sen velvoitteet yhdistyvät vastuuarviointiin uuden tuotevastuudirektiivin sekä jäsenvaltioiden kansallisen vahingonkorvausoikeuden kautta.
Tekoälyjärjestelmien ominaispiirteistä sekä monimutkaisesta rakenteesta johtuen, niiden aiheuttamiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun edellytysten täyttyminen on vaikea osoittaa. Tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa onkin tunnistettu haasteita muun muassa syy-yhteyden vaatimuksen osalta. Lisäksi vahingon aiheuttaneen tahon identifioiminen tekoälyjärjestelmän niin sanotusta arvoketjusta voi olla hankalaa. Näitä ongelmia on pyritty huomioimaan paremmin uudessa EU-sääntelyssä ja sääntelyä on osin päivitettykin juuri niiden takia. EU-sääntelystä keskeisin tekoälyjärjestelmien aiheuttamiin vahinkoihin soveltuva säädös on vuoden 2026 alussa voimaan astuva tuotevastuudirektiivin uusi päivitys. Silti uudenkin sääntelyn myötä tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinkojen sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu pitää sisällään epäselvyyksiä. Lisäksi tuotevastuudirektiivin ja tekoälyasetuksen soveltamisalan ulkopuolella ongelmat lisääntyvät päivitetyn sääntelyn puuttuessa, ottaen huomioon myös sopimuksenulkoisen vahingonkorvausvastuun harmonisoinnin vähäisyyden EU:ssa.