Asiantuntijoiden työhyvinvoinnin johtaminen: Kasvatusalan asiantuntijoiden kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta
Grönvall, Elisa (2025)
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251015101561
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251015101561
Tiivistelmä
Työelämän jatkuva muutos haastaa työhyvinvointia. Työelämän haasteet ja moniulotteisen asiantuntijatyön lisääntyminen osoittavat tarvetta uudenlaiselle johtamiselle. Pro Gradu-tutkimus käsittelee kasvatusalan asiantuntijoiden työhyvinvoinnin johtamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella asiantuntijoiden kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta ja sitä, millaista johtamista asiantuntijat tarvitsevat työhyvinvointinsa toteutumiseen. Tutkimukseen osallistui 9 kasvatusalan asiantuntijaa, joiden kokemukset kerättiin hyödyntäen sähköistä kyselylomaketta. Kerätty aineisto analysointiin fenomenologisella analyysilla (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA).
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää kasvatusalan asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja johtamisen. Asiantuntijatyön taustoittamisessa keskityn kasvatusalan kenttään ja asiantuntijoiden johtamisen piirteisiin. Työhyvinvoinnin johtaminen kuvataan työhyvinvoinnin käsitteen ja asiantuntijatyöhön liittyvien osa-alueiden avulla.
Fenomenologinen analyysi korosti asiantuntijoiden autenttisia kokemuksia. Aineiston analyysista muodostui neljä pääluokkaa. Tutkimuksen tulokset myötäilivät asiantuntijatyön moniulotteisuutta ja työhyvinvoinnin toteutumisen haasteellisuutta. Johdon toiminnassa koettiin puutteita ja asiantuntijat esittivät työhyvinvointiaan tukevia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan asiantuntijan työhyvinvoinnin johtaminen ei näyttäydy systemaattisena toimintana. Täten työhyvinvoinnin johtaminen tarvitsee johtajalta osaamista ja erilaisia työhyvinvoinnin rakenteita, jotka huomioivat kasvatusalan asiantuntijatyön luonteen. Työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu osin johtajan vuorovaikutuksessa ja luottamuksessa. Lisäksi työhyvinvoinnin johtaminen on asiantuntijan osaamisen kehittämisen mahdollistamista ja ammatillisen kehittymisen tukemista. Tulosten mukaan asiantuntijoita ei tule nähdä vain itsenäisinä työntekijöinä, vaan myös toimijoina, jotka tarvitsevat johdon tukea moniulotteisen työn haastamassa työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointia edistävä johtaminen näyttäytyi osallistujien näkemyksissä hienovaraisena tasapainona rajoja asettavan johtajuuden sekä asiantuntijatyölle ominaisen autonomian välillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää kasvatusalan asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja johtamisen. Asiantuntijatyön taustoittamisessa keskityn kasvatusalan kenttään ja asiantuntijoiden johtamisen piirteisiin. Työhyvinvoinnin johtaminen kuvataan työhyvinvoinnin käsitteen ja asiantuntijatyöhön liittyvien osa-alueiden avulla.
Fenomenologinen analyysi korosti asiantuntijoiden autenttisia kokemuksia. Aineiston analyysista muodostui neljä pääluokkaa. Tutkimuksen tulokset myötäilivät asiantuntijatyön moniulotteisuutta ja työhyvinvoinnin toteutumisen haasteellisuutta. Johdon toiminnassa koettiin puutteita ja asiantuntijat esittivät työhyvinvointiaan tukevia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan asiantuntijan työhyvinvoinnin johtaminen ei näyttäydy systemaattisena toimintana. Täten työhyvinvoinnin johtaminen tarvitsee johtajalta osaamista ja erilaisia työhyvinvoinnin rakenteita, jotka huomioivat kasvatusalan asiantuntijatyön luonteen. Työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu osin johtajan vuorovaikutuksessa ja luottamuksessa. Lisäksi työhyvinvoinnin johtaminen on asiantuntijan osaamisen kehittämisen mahdollistamista ja ammatillisen kehittymisen tukemista. Tulosten mukaan asiantuntijoita ei tule nähdä vain itsenäisinä työntekijöinä, vaan myös toimijoina, jotka tarvitsevat johdon tukea moniulotteisen työn haastamassa työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointia edistävä johtaminen näyttäytyi osallistujien näkemyksissä hienovaraisena tasapainona rajoja asettavan johtajuuden sekä asiantuntijatyölle ominaisen autonomian välillä.