”Ei voi olettaa, että toinen osaa, tietää ja aina pärjää” – Nuorten aikuisten naisten kokemuksia työuupumuksesta
Yliaska, Anna (2025)
Yliaska, Anna
2025
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251127112429
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251127112429
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella nuorten aikuisten naisten kokemuksia työuupumuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten työntekijöiden uupumusoireet ovat lisääntyneet ja erityisesti naiset näyttäytyvät tilastoissa riskiryhmänä. Tutkimus pyrki syventämään ymmärrystä siitä, miten yksilölliset ominaisuudet ja työelämän rakenteelliset tekijät kietoutuvat uupumuksen kokemukseen ja siitä toipumiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tulkitsevan fenomenologisen analyysin (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA) viitekehyksessä. Aineisto kerättiin toteuttamalla viisi puolistrukturoitua haastattelua, joissa tarkasteltiin työuupumukseen liittyviä kokemuksia ja niitä selittäviä taustatekijöitä. Analyysi eteni yksilöllisten kokemusten tulkinnasta yhteisten teemojen muodostamiseen.
Aineiston analyysi tuotti viisi keskeistä teemaa, jotka kuvasivat työuupumuksen rakentumista ja siihen liittyviä kokemuksellisia merkityksiä: 1) työuupumuksen ilmenemismuodot, 2) persoonallisuus ja yksilölliset alttiudet, 3) organisaatiokulttuuri ja työelämän rajattomuus, 4) esihenkilösuhteiden merkitys ja 5) toipumisen ja muutoksen elementit. Työuupumus näyttäytyi prosessina, jossa työn vaatimukset, yksilölliset ominaisuudet ja organisaation rakenteet kietoutuivat toisiinsa.
Tulokset korostavat tarvetta tarkastella työuupumusta yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös rakenteellisena ja kulttuurisena ilmiönä. Organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota työkuorman hallintaan, työn ja vapaa-ajan rajaamiseen, esihenkilötyön kehittämiseen, avoimeen keskustelukulttuuriin sekä työn merkityksellisyyden vahvistamiseen. Tutkimus tarjoaa näkökulmia inhimillisen ja kestävän työelämän kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tulkitsevan fenomenologisen analyysin (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA) viitekehyksessä. Aineisto kerättiin toteuttamalla viisi puolistrukturoitua haastattelua, joissa tarkasteltiin työuupumukseen liittyviä kokemuksia ja niitä selittäviä taustatekijöitä. Analyysi eteni yksilöllisten kokemusten tulkinnasta yhteisten teemojen muodostamiseen.
Aineiston analyysi tuotti viisi keskeistä teemaa, jotka kuvasivat työuupumuksen rakentumista ja siihen liittyviä kokemuksellisia merkityksiä: 1) työuupumuksen ilmenemismuodot, 2) persoonallisuus ja yksilölliset alttiudet, 3) organisaatiokulttuuri ja työelämän rajattomuus, 4) esihenkilösuhteiden merkitys ja 5) toipumisen ja muutoksen elementit. Työuupumus näyttäytyi prosessina, jossa työn vaatimukset, yksilölliset ominaisuudet ja organisaation rakenteet kietoutuivat toisiinsa.
Tulokset korostavat tarvetta tarkastella työuupumusta yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös rakenteellisena ja kulttuurisena ilmiönä. Organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota työkuorman hallintaan, työn ja vapaa-ajan rajaamiseen, esihenkilötyön kehittämiseen, avoimeen keskustelukulttuuriin sekä työn merkityksellisyyden vahvistamiseen. Tutkimus tarjoaa näkökulmia inhimillisen ja kestävän työelämän kehittämiseen.