Vakuustakavarikon edlellytysten arviointi
Polus, Anni (2025)
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251201113173
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251201113173
Tiivistelmä
Vakuustakavarikko on talousrikollisuuden osa-alueella merkittävä ja käytetty pakkokeino
erilaisten rikosperusteisten maksujen turvaamisessa. Vakuustakavarikko mahdollistaa rikoksesta epäillyn omaisuuden takavarikoinnin siltä osin, kun arvioidaan rikoksesta mahdollisesti voivan aiheutua menettämisseuraamuksia, vahingonkorvauksia tai muita maksuja. Talousrikollisuudessa tyypillisesti liikkuvan omaisuuden luonteen vuoksi vakuustakavarikko arvokonfiskaationa soveltuu kyseisissä rikoksissa useimmiten.
Vakuustakavarikko on pakkokeinojen keskinäisessä vertailussa toteutettavissa matalalla
kynnyksellä. Vakuustakavarikon edellytykset ovat laissa kytketty näyttökynnysten osalta tapahtuneen rikoksen osalta syytä epäillä -kynnykseen, ja omaisuuden hukkaamisen osalta vaaraedellytykseen. Mainituille edellytyksille ei kuitenkaan lainsäädäntö tarjoa kovinkaan tarkkoja määritelmiä.
Tutkielmassa tarkastellaan syytä epäillä -kynnykselle sekä vaaraedellytykselle asetettuja kriteereitä sekä näiden edellytysten täyttymisen arviointia. Tarkastelu ulottuu niin lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön kuin esitutkintaviranomaisten laatimiin turvaamistoimivaatimuksiin. Tuomioistuinten osalta tarkastelu kohdistuu pääosin alioikeuksien pakkokeinopäätösten luomaan käytäntöön.
erilaisten rikosperusteisten maksujen turvaamisessa. Vakuustakavarikko mahdollistaa rikoksesta epäillyn omaisuuden takavarikoinnin siltä osin, kun arvioidaan rikoksesta mahdollisesti voivan aiheutua menettämisseuraamuksia, vahingonkorvauksia tai muita maksuja. Talousrikollisuudessa tyypillisesti liikkuvan omaisuuden luonteen vuoksi vakuustakavarikko arvokonfiskaationa soveltuu kyseisissä rikoksissa useimmiten.
Vakuustakavarikko on pakkokeinojen keskinäisessä vertailussa toteutettavissa matalalla
kynnyksellä. Vakuustakavarikon edellytykset ovat laissa kytketty näyttökynnysten osalta tapahtuneen rikoksen osalta syytä epäillä -kynnykseen, ja omaisuuden hukkaamisen osalta vaaraedellytykseen. Mainituille edellytyksille ei kuitenkaan lainsäädäntö tarjoa kovinkaan tarkkoja määritelmiä.
Tutkielmassa tarkastellaan syytä epäillä -kynnykselle sekä vaaraedellytykselle asetettuja kriteereitä sekä näiden edellytysten täyttymisen arviointia. Tarkastelu ulottuu niin lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön kuin esitutkintaviranomaisten laatimiin turvaamistoimivaatimuksiin. Tuomioistuinten osalta tarkastelu kohdistuu pääosin alioikeuksien pakkokeinopäätösten luomaan käytäntöön.