Opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ammattikorkeakoulussa
Pastinen, Eeva-Liisa (2025)
Pastinen, Eeva-Liisa
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210117333
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210117333
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia ohjauksen eri muodoista, kuten verkkovälitteisestä, puhelimitse tapahtuvasta ja kasvokkaisesta ohjauksesta, sekä selvittää, miten ne tukevat opiskelijoiden opintoja. Tavoitteena oli tunnistaa ohjauksen vahvuuksia, haasteita ja kehittämistarpeita erityisesti etäyhteyksien kautta toteutuvassa vuorovaikutuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jota täydensivät avoimet laadulliset kysymykset. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä kesällä 2024, ja siihen vastasi 56 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että opiskelijat kokevat ohjauksen pääosin hyödylliseksi ja opintoja tukevaksi, mutta sen saatavuudessa ja säännöllisyydessä on vaihtelua. Suurin osa ohjauksesta saatiin opettajilta, kun taas opinto-ohjaajien rooli jäi rajallisemmaksi. Verkkovälitteinen ohjaus oli yleisin muoto, mutta opiskelijat kokivat kasvokkaisen ohjauksen usein vuorovaikutuksellisesti syvempänä ja emotionaalisesti merkityksellisempänä.
Etäohjauksen vahvuuksina nähtiin saavutettavuus ja joustavuus, kun taas haasteina korostuivat tunneviestinnän rajoitteet ja ohjaajan läsnäolon välittyminen. Tulokset tukevat näkemystä, että laadukas ohjaus edellyttää ohjaajalta teknologista osaamista sekä kykyä luoda luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen ilmapiiri myös digitaalisessa ympäristössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että korkeakouluissa tarvitaan selkeämpää työnjakoa opettajien ja opinto-ohjaajien välillä sekä ohjauksen rakenteiden ja resurssien vahvistamista. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella ohjauksen laatua, yksilöllisyyttä ja vaikuttavuutta eri opiskelijaryhmissä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jota täydensivät avoimet laadulliset kysymykset. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä kesällä 2024, ja siihen vastasi 56 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että opiskelijat kokevat ohjauksen pääosin hyödylliseksi ja opintoja tukevaksi, mutta sen saatavuudessa ja säännöllisyydessä on vaihtelua. Suurin osa ohjauksesta saatiin opettajilta, kun taas opinto-ohjaajien rooli jäi rajallisemmaksi. Verkkovälitteinen ohjaus oli yleisin muoto, mutta opiskelijat kokivat kasvokkaisen ohjauksen usein vuorovaikutuksellisesti syvempänä ja emotionaalisesti merkityksellisempänä.
Etäohjauksen vahvuuksina nähtiin saavutettavuus ja joustavuus, kun taas haasteina korostuivat tunneviestinnän rajoitteet ja ohjaajan läsnäolon välittyminen. Tulokset tukevat näkemystä, että laadukas ohjaus edellyttää ohjaajalta teknologista osaamista sekä kykyä luoda luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen ilmapiiri myös digitaalisessa ympäristössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että korkeakouluissa tarvitaan selkeämpää työnjakoa opettajien ja opinto-ohjaajien välillä sekä ohjauksen rakenteiden ja resurssien vahvistamista. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella ohjauksen laatua, yksilöllisyyttä ja vaikuttavuutta eri opiskelijaryhmissä.