Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen vammaispalveluissa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden huomioimista ja toteutumista vammaispalveluissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaiset tekijät näyttäytyvät tutkimuskirjallisuuden perusteella merkityksellisinä kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisen toteutumisessa vammaispalveluissa? Tutkielman tavoitteena oli rakentaa jäsennelty kokonaiskuva kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisen toteutumisesta vammaispalveluissa kansainvälisen empiirisen tutkimuskirjallisuuden kautta.

Tutkimus on laadullinen ja menetelmältään se on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineisto kerättiin eri tietokantoihin tehdyillä aineistohauilla. Aineisto koostuu yhdestätoista (11) kansainvälisestä, vertaisarvioidusta julkaisusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Saatujen tulosten mukaan merkityksellisiä tekijöitä kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumisessa vammaispalveluissa ovat: 1) itsemääräämisen vahvistamiseksi saatava tuki ja ohjaus, 2) osallisuus omaan elämään, 3) kohtaaminen sekä 4) institutionaaliset rakenteet ja käytännöt. Neljään pääluokkaan eritellyt tekijät ovat toisiinsa yhteydessä ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta kaikki tärkeitä. Tulosten perusteella itsemääräämisoikeutta vahvistavia tekijöitä ovat muun muassa yksilöllinen tuki ja ohjaus, tiedonsaanti eri valinnanmahdollisuuksista, mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihin ja omaan arkeen, kuulluksi tuleminen ja luottamuksellinen suhde työntekijään sekä joustavat palvelukäytännöt. Haasteita itsemääräämisoikeuden toteutumiselle kohdataan esimerkiksi saatavan tuen riittävyydessä ja laadussa, vaikutusmahdollisuuksien puutteissa, kehitysvammaisen henkilön ja työntekijän välisessä suhteessa sekä palvelujärjestelmän toimimattomuudessa. Tutkielman tulokset osoittavat, että kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa vammaispalveluissa on vielä kehitettävää niin käytännön lähityössä kuin palvelujärjestelmä- ja organisaatiotasolla.