Tekoälyasetuksen sääntelyratkaisut ja algoritminen syrjintä rekrytoinnissa
Salmela, Nelli (2025)
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217121478
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217121478
Tiivistelmä
Tekoälyllä on nykyisin merkittävä vaikutus rekrytointiin. Syrjinnän näkökulmasta ilmiöön liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tekoälyasetuksen ((EU)2024/1689) sääntelyratkaisut mahdollistavat algoritmisen syrjintään liittyvien riskien hallinnan rekrytoinnissa. Tarkastelu kohdistuu erityisesti suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevan sääntelyyn sekä tekoälyasetuksen tulkintaan suhteessa syrjintälainsäädäntöön.
Tutkielmassa sääntelyn tehokkuutta arvioidaan esimerkkitilanteessa, jossa tekoälyjärjestelmää käytetään ansioluetteloiden pisteytykseen ja luokitteluun. Tutkielma hyödyntää teoreettista lainoppia selvittäessään, miten tekoälyasetuksen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskeva sääntely vastaa syrjinnän riskeihin rekrytoinnissa. Tulkintametodina tutkielmassa käytetään teleologista tulkintaa eli asetuksen sisältöä verrataan sen omiin tavoitteisiin ja laajemmin EU:n perusoikeuksia suojaaviin unionin arvoihin. Näin tutkielma pyrkii systematisoimaan oikeustilaa ja tunnistamaan tulkintakysymyksiä, jotka liittyvät algoritmisen syrjinnän sääntelyn mahdollisuuksiin ja heikkouksiin.
Tekoälyyn keskittyvän sääntelyn avulla syrjintään liittyviä riskejä voidaan tunnistaa ja hallita. Tekoälyasetuksessa riskejä hallitaan edellyttämällä suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajilta ja käyttöönottajilta muun muassa riskinhallintajärjestelmän perustamista, datanhallintaa, teknistä dokumentaatiota, avoimuutta ja ihmisen suorittamaa valvontaa. Lisäksi tekoälyasetuksella luodaan oikeuksia syrjintää epäilevälle sekä syrjintää valvoville viranomaisille. Tutkielma osoittaa, että tekoälyasetuksen sääntelyllä voidaan kaventaa kuilua tekoälyjärjestelmien ja perusoikeuksien välillä. Samalla asetuksen onnistunut soveltaminen edellyttää perusoikeusosaamista. Tekoälyasetus jättää tilaa perusoikeuksien sisällön määrittelylle, mikä voi johtaa käsitteelliseen epäjohdonmukaisuuteen syrjinnän ja perusoikeuksien välillä. Sääntelyratkaisujen yhteensovittaminen edellyttää siten tulkintaa, joka huomioi säädösten yhteisen tavoitteen syrjimättömyydestä.
Tutkielmassa sääntelyn tehokkuutta arvioidaan esimerkkitilanteessa, jossa tekoälyjärjestelmää käytetään ansioluetteloiden pisteytykseen ja luokitteluun. Tutkielma hyödyntää teoreettista lainoppia selvittäessään, miten tekoälyasetuksen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskeva sääntely vastaa syrjinnän riskeihin rekrytoinnissa. Tulkintametodina tutkielmassa käytetään teleologista tulkintaa eli asetuksen sisältöä verrataan sen omiin tavoitteisiin ja laajemmin EU:n perusoikeuksia suojaaviin unionin arvoihin. Näin tutkielma pyrkii systematisoimaan oikeustilaa ja tunnistamaan tulkintakysymyksiä, jotka liittyvät algoritmisen syrjinnän sääntelyn mahdollisuuksiin ja heikkouksiin.
Tekoälyyn keskittyvän sääntelyn avulla syrjintään liittyviä riskejä voidaan tunnistaa ja hallita. Tekoälyasetuksessa riskejä hallitaan edellyttämällä suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajilta ja käyttöönottajilta muun muassa riskinhallintajärjestelmän perustamista, datanhallintaa, teknistä dokumentaatiota, avoimuutta ja ihmisen suorittamaa valvontaa. Lisäksi tekoälyasetuksella luodaan oikeuksia syrjintää epäilevälle sekä syrjintää valvoville viranomaisille. Tutkielma osoittaa, että tekoälyasetuksen sääntelyllä voidaan kaventaa kuilua tekoälyjärjestelmien ja perusoikeuksien välillä. Samalla asetuksen onnistunut soveltaminen edellyttää perusoikeusosaamista. Tekoälyasetus jättää tilaa perusoikeuksien sisällön määrittelylle, mikä voi johtaa käsitteelliseen epäjohdonmukaisuuteen syrjinnän ja perusoikeuksien välillä. Sääntelyratkaisujen yhteensovittaminen edellyttää siten tulkintaa, joka huomioi säädösten yhteisen tavoitteen syrjimättömyydestä.