Mikä tekee rahanpesusta törkeän? Lainopillinen ja empiirinen tutkielma törkeän rahanpesun kvalifiointikriteereistä ja kokonaistörkeydestä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisesti ja empiirisesti törkeän rahanpesun kvalifiointikriteerejä ja kokonaistörkeyttä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tarkoitetaan törkeän rahanpesun kvalifiointikriteereillä ja kokonaistörkeydellä, miten niitä olisi tulkittava ja miten niitä on käytännössä tuomioistuimissa sovellettu. Törkeän rahanpesun ensimmäisenä kvalifiointikriteerinä on, että rikoksella hankittu omaisuus on erittäin arvokas. Tutkielmassa esitetään, että erittäin arvokkaan omaisuuden alaraja voidaan määritellä korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuiden perusteella. Tulkinnassa pitää ottaa huomioon muiden vastaavien rikosten kvalifiointiperusteiden alaraja sekä inflaation vaikutus. Tutkielmassa esitetään, että törkeän rahanpesun euromääräisen alarajan pitäisi vuoden 2024 hintatasolla olla yli 19 000 euroa. Raja ei ole kuitenkaan ehdoton. Osana tutkielmaa tarkasteltiin myös vuoden 2024 käräjäoikeuksien ratkaisuita törkeästä rahanpesusta. Tutkielmassa havaittiin, että osassa käräjäoikeuksien ratkaisuista erittäin arvokkaan omaisuuden euromääräinen alaraja alitettiin.

Rahanpesun toisena kvalifiointikriteerinä on erityinen suunnitelmallisuus. Voidaan pitää varsin selvänä, että erityisen suunnitelmallisuuden kvalifiointikriteeri täyttyy, kun kyse on ammattimaisesta tai sofistikoituneesta rahanpesusta. Erityisen suunnitelmallisuuden kvalifiointikriteerin täyttyminen edellyttää lähtökohtaisesti aktiivista toimintaa. Teon pitäisi kvalifioitua erityisen suunnitelmalliseksi niissä tilanteissa, joissa likaista rahaa kierrätetään monien yhtiöiden ja valtioiden kautta tai rahanpesemiseksi perustetaan yhtiöitä. Sen sijaan erityisen suunnitelmallisuuden osalta ei voida antaa samanlaista tarkkaa alarajaa tulkintasuositukseksi kuin erittäin arvokkaalle omaisuudelle, sillä erityisen suunnitelmallisuuden kynnyksen täyttyminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa. Tutkielmassa havaittiin, että vuoden 2024 käräjäoikeuden ratkaisuissa erityisen suunnitelmallisuuden kriteeri täyttyi vain harvoin, eikä täyttyminen edellyttänyt kovin pitkälle menevää suunnitelmallisuutta.

Lisäksi rahanpesun kvalifioituminen törkeäksi edellyttää sitä, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kokonaistörkeyden arvioinnin on tarkoitus toimia vastaajan suojana, joten se edellyttää, että rahanpesu on moitittavampaa kuin yksittäisen kvalifiointitunnusmerkistön täyttyminen. Jonkinlaisena pääsääntönä on, että kun kvalifiointikriteerit kumuloituvat myös kokonaistörkeyslauseke täyttyy. Lisäksi jos jompikumpi kvalifiointikriteeri ylitetään huomattavasti, myös kokonaistörkeyden edellytys voi täyttyä. Kokonaistörkeyslauseketta pitää korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuiden valossa tulkita siten, että arvioimisessa tehdään pro & contra -punnintaa kokonaistörkeyden puolesta puhuvien seikkojen ja sitä vastaan puhuvien seikkojen välillä. Tutkielmassa havaittiin, että etenkään käräjäoikeudet eivät anna kokonaistörkeysarvioinnille sille kuuluvaa painoarvoa ja välillä kokonaistörkeyslauseke jätetään jopa kokonaan huomioimatta. Erityisen ongelmallista tämä on niissä tilanteissa, kun erittäin arvokkaan omaisuuden tai erityisen suunnitelmallisuuden kvalifiointikriteeri täyttyy vain juuri ja juuri.