Euroopan unionin alustatyödirektiivin vaikutus alustatyöntekijöiden asemaan työoikeuden näkökulmasta

Abstract

Tutkielma tutkii alustatyödirektiivin vaikutuksia Euroopan unionin alueella. Tutkielmassa selvitetään käytettävien metodien eli oikeusdogmatiikan ja oikeusvertailun avulla vastaako alustatyödirektiivi alustatyön oikeudellisiin haasteisiin vai jättääkö se jäsenvaltioille tulkinnallisia aukkoja sääntelyyn. Tutkielma tarkastelee alustatyödirektiivin vaikutuksia työoikeudellisessa mielessä. Pääasiallisesti tutkielmassa pyritään selvittämään, onko sääntelykehitys oikeudenmukainen ja toimiva vastaus alustatyön rakenteellisiin ongelmiin vai luoko se uusia jännitteitä työmarkkinoiden ja teknologisen kehityksen välillä. Tutkielmassa suoritetun lainopillisen tulkinnan ja oikeusvertailun metodien avulla tutkielmassa on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin; alustatyödirektiivin sääntely korostaa laaja-alaista sosiaalista suojaa alustatyössä toimivia henkilöitä kohtaan, mutta se jättää osittain aukkoja, jotka mahdollistavat alustatyössä toimivien henkilöiden eriarvoisen aseman muodostumisen juuri alustatyödirektiivin perusteella. Tutkielmassa on päädytty seuraavaan lopputulokseen: alustatyödirektiivissä olisi tullut laajemmin suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia ja vahvistaa heidän asemaansa alustatyössä. Alustatyödirektiivissä ja laajemmin Euroopan unionin alueella mukaan lukien Suomessa keskitytään yhä liikaa työntekijäaseman määrittelyyn alustatyössä, kun sääntelyllä olisi voitu suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia ja painostaa alustayrityksiä muuttamaan liiketoimintamallejaan kohti tilannetta, jossa alustatyöntekijät ovat tosiasiallisten olosuhteiden perusteella itsenäisiä ammatinharjoittajia.