Nuorten aikuisten toiveammatissa olemisen suhde työhyvinvointiin
Elsinen, Juho (2026)
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032522987
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032522987
Tiivistelmä
Tutkielma tarkasteli nuorten aikuisten toiveammatissa olemisen yhteyttä työhyvinvointiin. Tutkielman tavoitteena olikin tuottaa tietoa mainitusta yhteydestä erityisesti toiveammatissa
olemisen yhteydestä työhyvinvoinnin osa-alueisiin, jotka ovat työn imu, kuormittavuus sekä vaatimukset.
Tutkielma oli määrällinen ja siinä analysoitiin valmista Nuorisobarometri 2019 -aineistoa, joka muodostui 1907 puhelimitse haastateltujen 15–29-vuotiaiden nuorten vastauksista. Taustamuuttujina tutkielmassa olivat luokiteltu koulutustaso sekä yksilön pääasiallinen toiminta. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla. Tutkielmassa muodostettiin kolme regressiomallia, joista kukin pyrki selittämään työn imua, kuormittavuutta sekä vaatimuksia erikseen. Regressiomallien rakentaminen perustui John Hollandin RIASEC teoriaan sekä Job Demands – Resources -teoriaan.
Tulosten perusteella toiveammatissa olemisella ja työhyvinvoinnin osa-alueista korkeammalla työn imulla oli yhteys. Toiveammatissa olemisella ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työ kuormittavuuteen eikä vaatimuksiin. Taustamuuttujista pääasiallisen toiminnan ollessa yrittäjyys sekä koulutustason ollessa korkeakoulutus oli työn kuormittavuus verrokkeja korkeampaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuorten aikuisten toiveammattiin pääsemisellä on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Merkitys tulee korkeamman työn imun myötä. Työn imu puolestaan suojaa yksilöä työhyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä.
olemisen yhteydestä työhyvinvoinnin osa-alueisiin, jotka ovat työn imu, kuormittavuus sekä vaatimukset.
Tutkielma oli määrällinen ja siinä analysoitiin valmista Nuorisobarometri 2019 -aineistoa, joka muodostui 1907 puhelimitse haastateltujen 15–29-vuotiaiden nuorten vastauksista. Taustamuuttujina tutkielmassa olivat luokiteltu koulutustaso sekä yksilön pääasiallinen toiminta. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla. Tutkielmassa muodostettiin kolme regressiomallia, joista kukin pyrki selittämään työn imua, kuormittavuutta sekä vaatimuksia erikseen. Regressiomallien rakentaminen perustui John Hollandin RIASEC teoriaan sekä Job Demands – Resources -teoriaan.
Tulosten perusteella toiveammatissa olemisella ja työhyvinvoinnin osa-alueista korkeammalla työn imulla oli yhteys. Toiveammatissa olemisella ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työ kuormittavuuteen eikä vaatimuksiin. Taustamuuttujista pääasiallisen toiminnan ollessa yrittäjyys sekä koulutustason ollessa korkeakoulutus oli työn kuormittavuus verrokkeja korkeampaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuorten aikuisten toiveammattiin pääsemisellä on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Merkitys tulee korkeamman työn imun myötä. Työn imu puolestaan suojaa yksilöä työhyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä.