”Tekoäly on pidettävä rengin roolissa, ei isäntänä” Fenomenografinen tutkimus peruskoulun opettajien kokemuksista tekoälyn käytöstä opetuksessa

Abstract

Tekoälyn nopea yleistyminen on muuttanut opetuksen toimintaympäristöä ja asettanut uusia vaatimuksia opettajan työlle. Erityisesti generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen, mutta samalla se haastaa opettajia pohtimaan teknologian pedagogista, eettistä ja käytännöllistä hyödyntämistä osana arjen opetustyötä. Tekoälyn käyttö koulutuksessa on lisääntynyt nopeasti, mutta opettajien kokemuksia ja näkemyksiä ilmiöstä on tutkittu suomalaisessa peruskoulukontekstissa vielä melko vähän.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelin peruskoulun opettajien kokemuksia tekoälyn käytöstä opetustyössä. Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena tutkimuksena fenomenografisella tutkimusotteella. Keräsin laadullisen tekstiaineiston sähköisen kyselylomakkeen avulla alkuvuodesta 2026 opettajille ja tekoälyn käyttöön suunnatuista sosiaalisen median ryhmistä. Kyselyyn vastasi 16 peruskoulun opettajaa. Analysoin aineiston aineistolähtöisesti fenomenografisen analyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksissa korostui tekoälyn rooli opettajan työn tehostajana sekä pedagogisten mahdollisuuksien laajentajana. Opettajat kokivat tekoälyn tukevan erityisesti opetuksen suunnittelua, materiaalien tuottamista sekä eriyttämistä. Samanaikaisesti tuloksissa nousi esiin huolia liittyen tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuuteen, eettisiin kysymyksiin sekä mahdolliseen liialliseen riippuvuuteen teknologiasta. Lisäksi tekoäly nähtiin työkaluna, jonka tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää opettajalta aktiivista ohjausta, kriittistä arviointia sekä riittävää osaamista.

Tulokset osoittivat, että tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia opetuksessa, mutta sen tehokas ja vastuullinen hyödyntäminen edellyttää opettajien osaamisen vahvistamista sekä selkeitä pedagogisia ja valtakunnallisia linjauksia.