Ikääntyneet sosiaalityön asiakkaina: Ikääntyneiden kokemuksia gerontologisen sosiaalityön vaikutuksista toimintamahdollisuuksien toteutumiseen

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin gerontologista sosiaalityötä yhtenä sosiaalityön erityisalana, ikääntymistä kokonaisvaltaisesti vaikuttavana elämänvaiheena sekä ihmisyydelle olennaisia toimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää miten ikääntyneet kokevat gerontologisen sosiaalityön vaikuttavan toimintamahdollisuuksien toteutumiseen siten, kuinka se on tarkoitettu yhteiskunnan mahdollistaman minimitason luomisessa. Toimintamahdollisuuksien merkitys ihmisille on huomattava ja vaatii ajankohtaisesti esiin nostoa palveluiden uudelleen järjestäytyessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen fenomenologista suuntausta mukailevana kokemuksellisuuteen perustuvana tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin alkuperältään GERIT-hankkeeseen kerättyä haastatteluaineistoa, joka oli mahdollista ladata käyttöön Tietoarkiston Aila-palvelun kautta. Aineistoksi valikoitui 10 gerontologisen sosiaalityön asiakkaana olevan ikääntyneen haastattelua, jossa mahdollistui maantieteellisesti ja täten eri kuntien ja kuntayhtymien eli palvelurakenteiden alueilla olevien ikääntyneiden kokemusten kuuleminen. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä, teemoitellen nostoja niiden sisällön mukaan.

Tutkimuksessa todentui gerontologisen sosiaalityön keskeneräisyys kokonaisvaltaisesti vaikuttavana ikääntyneiden sosiaalipalveluna. Ikääntyneiden kokemus gerontologisesta sosiaalityöstä pohjautuu pitkälti nähdyksi ja kuulluksi tulemisen puutteisiin, sekä ikääntymisen ymmärtämättömyyteen yhtenä merkittävänä elämänvaiheena, joka puolestaan estää toimintamahdollisuuksien toteutumista. Gerontologisen sosiaalityön vahva historiasta kumpuava laitoshoidollinen näkemys on edelleen vahvasti läsnä, joka puolestaan haastaa tarjoamaan ikääntyneille sellaista sosiaalityötä, jota tosiasiallisesti tarvittaisiin eli joka ymmärtäisi psykososiaalisen ulottuvuuden merkityksen. Toisaalta gerontologinen sosiaalityö on vahvasti ikääntyneitä kohtaan olevien asenteiden ja oletusten sekä ymmärrysten varassa, joten muuttuakseen kokonaisvaltaisemmaksi ikääntyneiden asemaa yhteiskunnassa olisi parannettava myös kaupunkisuunnittelun kuten arkkitehtuurin ja liikennevälineiden osalta. Ikääntyneiden tilanteiden kokonaisvaltaisempi ymmärrys ja sosiaalityön asiantuntijuuden kehittyminen myös ikääntymisen näkökulmasta mahdollistaisi yhdenvertaisemman palvelun tarjoamisen ja poistaisi esille tulleita puutteita. Ikääntyneet nauttivat itsemääräämisoikeudesta ja autonomiasta siinä missä muut kansalaiset, joten lähtökohdat sosiaalisena olentona yhteiskunnassa olemiselle ovat saatava yhdenvertaisiksi. Tutkimustulokset vahvistavat ikääntyneiden aseman parantamisen tarvetta sosiaalityön asiakkaina, jotta toimintamahdollisuudet voivat täysivaltaisesti tulla toteutuneiksi.