Selkokieli kotoutumisen tukena: Design-tutkimus marjaoppaan kehittämisestä maahanmuuttajille
Sana, Anu (2026)
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051948781
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051948781
Tiivistelmä
Tämän design-tutkimuksen tavoitteena oli kehittää käyttäjälähtöinen selkokielinen marjaopas Suomeen muuttaneiden kotoutumisen tueksi. Tutkimus perustui tarpeeseen tukea maahan muuttaneiden tiedonsaantia suomalaisesta luonnosta ja marjastuskulttuurista kielellisesti saavutettavalla tavalla. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millainen on Pohjois-Suomessa kotoutumiskoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien tarpeisiin vastaava selkokielinen luonnonmarjaopas ja mitä design-projekti opettaa selkokielisen materiaalin suunnittelusta valitulle kohderyhmälle.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli tarvearvio, joka koostui yhdestä ryhmäkeskustelusta Pohjois-Suomessa kotoutumiskoulutuksessa olevan opiskelijaryhmän ja heidän opettajansa kanssa. Tarvearviosta saadun aineiston analyysin perusteella marjaoppaan prototyypissä piti huomioida 1) Perustiedon tarve suomalaisista marjoista, 2) Marjastukseen osallistumisen haasteet sekä 3) Selkokielen ja visuaalisen tuen tarve tiedonsaannissa. Tunnistettujen tarpeiden ja selkoviestinnän teoriaperustan pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin aikuisille opiskelijoille sopiva selkokielinen marjaopasprototyyppi. Toinen aineisto saatiin selkokielen asiantuntijan kirjallisesta palautteesta, jonka hän antoi kirjallisesti tarvearvion pohjalta kehitetystä prototyypistä. Prototyyppiä kehitettiin edelleen selkokielen asiantuntijan suositusten pohjalta.
Tutkimus osoittaa, että kohderyhmän tarpeisiin suunniteltu selkokielinen marjaopas tarjoaa käytännön ratkaisun tiedonsaannin esteisiin ja voi siten vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksen tulokset vahvistavat selkokielen periaatteiden tärkeyttä saavutettavien materiaalien kehittämisessä. Toimivat design-ratkaisut syntyvät teorian ja käytännön tarpeiden välisestä tasapainosta. Tutkimus tarjoaa myös toimivan mallin vastaavanlaisten käyttäjälähtöisten materiaalien kehittämiseen tulevaisuudessa. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä testata opasta varsinaisten käyttäjien kanssa käytännön marjaretkillä ja tutkia mahdollisuuksia laajentaa vastaavia materiaaleja muihin aihealueisiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli tarvearvio, joka koostui yhdestä ryhmäkeskustelusta Pohjois-Suomessa kotoutumiskoulutuksessa olevan opiskelijaryhmän ja heidän opettajansa kanssa. Tarvearviosta saadun aineiston analyysin perusteella marjaoppaan prototyypissä piti huomioida 1) Perustiedon tarve suomalaisista marjoista, 2) Marjastukseen osallistumisen haasteet sekä 3) Selkokielen ja visuaalisen tuen tarve tiedonsaannissa. Tunnistettujen tarpeiden ja selkoviestinnän teoriaperustan pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin aikuisille opiskelijoille sopiva selkokielinen marjaopasprototyyppi. Toinen aineisto saatiin selkokielen asiantuntijan kirjallisesta palautteesta, jonka hän antoi kirjallisesti tarvearvion pohjalta kehitetystä prototyypistä. Prototyyppiä kehitettiin edelleen selkokielen asiantuntijan suositusten pohjalta.
Tutkimus osoittaa, että kohderyhmän tarpeisiin suunniteltu selkokielinen marjaopas tarjoaa käytännön ratkaisun tiedonsaannin esteisiin ja voi siten vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksen tulokset vahvistavat selkokielen periaatteiden tärkeyttä saavutettavien materiaalien kehittämisessä. Toimivat design-ratkaisut syntyvät teorian ja käytännön tarpeiden välisestä tasapainosta. Tutkimus tarjoaa myös toimivan mallin vastaavanlaisten käyttäjälähtöisten materiaalien kehittämiseen tulevaisuudessa. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä testata opasta varsinaisten käyttäjien kanssa käytännön marjaretkillä ja tutkia mahdollisuuksia laajentaa vastaavia materiaaleja muihin aihealueisiin.