Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella omista lähtökohdistaan - Laadullinen tutkimus luokanopettajien käsityksistä eriyttämisestä ja heidän käyttämistään eriyttämisen keinoista
Skarp, Helena; Pirhonen, Iina (2026)
Skarp, Helena
Pirhonen, Iina
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052050681
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052050681
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää luokanopettajien käsityksiä eriyttämisestä ja kartoittaa heidän käyttämiään eriyttämisen keinoja. Tutkielman tarkoitus on lisätä ymmärrystä luokanopettajien eriyttämiseen liittyvistä käsityksistä ja kartoittaa käytettyjä eriyttämisen keinoja viidestä eriyttämisen osa-alueesta tarkasteltuna. Tutkielmamme liittyy laajemmin teemaltaan inkluusioon, jolla tarkoitetaan oppimisen mahdollistamista oppilaan oppimisen vaikeuksista huolimatta.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja käyttämämme tutkimusmenetelmät ovat fenomenografia, yleiset kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen keinot. Tutkimuksemme aineisto koostuu 28 sähköisestä lomakekyselyvastauksesta, ja aineisto on toteutettu Webropol-kyselyalustan avulla. Lomakkeeseen vastanneet tutkimushenkilöt ovat työelämässä olevia luokanopettajia. Tutkimuksemme kahdesta tutkimuskysymyksestä ensimmäinen on aineiston pohjalta analysoitu fenomenografisen analyysin avulla muodostaen analysoitavista teemoista käsityksiä kuvaavia kuvauskategorioita. Toisen tutkimuskysymyksen vastaukset värikoodasimme ja sijoittelimme Roihan ja Polson (2023) luomaan viiden O:n mallin mukaiseen kehikkoon, hyödyntäen yleisiä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
Tutkielmamme tulosten mukaan luokanopettajien käsityksistä muodostui neljä eri kuvauskategoriaa, jotka ovat eriyttämisen pedagoginen toteutus, kokemus eriyttämisestä, eriyttämisen vaikutukset oppilaisiin ja eriyttämisen toteuttamisen edellytykset. Luokanopettajat käyttivät eriyttämisen keinoja kaikilla eriyttämisen osa-alueilla, mutta käytetyt eriyttämisen keinot painottuivat opetusmenetelmien eriyttämiseen.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja käyttämämme tutkimusmenetelmät ovat fenomenografia, yleiset kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen keinot. Tutkimuksemme aineisto koostuu 28 sähköisestä lomakekyselyvastauksesta, ja aineisto on toteutettu Webropol-kyselyalustan avulla. Lomakkeeseen vastanneet tutkimushenkilöt ovat työelämässä olevia luokanopettajia. Tutkimuksemme kahdesta tutkimuskysymyksestä ensimmäinen on aineiston pohjalta analysoitu fenomenografisen analyysin avulla muodostaen analysoitavista teemoista käsityksiä kuvaavia kuvauskategorioita. Toisen tutkimuskysymyksen vastaukset värikoodasimme ja sijoittelimme Roihan ja Polson (2023) luomaan viiden O:n mallin mukaiseen kehikkoon, hyödyntäen yleisiä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
Tutkielmamme tulosten mukaan luokanopettajien käsityksistä muodostui neljä eri kuvauskategoriaa, jotka ovat eriyttämisen pedagoginen toteutus, kokemus eriyttämisestä, eriyttämisen vaikutukset oppilaisiin ja eriyttämisen toteuttamisen edellytykset. Luokanopettajat käyttivät eriyttämisen keinoja kaikilla eriyttämisen osa-alueilla, mutta käytetyt eriyttämisen keinot painottuivat opetusmenetelmien eriyttämiseen.