Erityisluokanopettajien tapoja motivoida 3.–4.-luokkalaisia oppilaita lukemaan

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin erityisluokanopettajien tapoja motivoida 3.–4.-luokkalaisia oppilaita lukemaan, sekä heidän kokemuksiaan lukumotivaatiosta. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu lukutaidon, lukumotivaation ja lukumotivaatioon vaikuttavien tekijöiden määrittelystä. Lukumotivaatiolla tarkoitan tutkimuksessani motivaatiota lukemista kohtaan. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräämisessä hyödynsin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui seitsemän (n=7) erityisluokanopettajaa, joilla oli kokemusta 3.–4.-luokkien opettamisesta. Aineiston analyysissä hyödynsin teemoittelua.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lukumotivaatio kehittyy opettajien tekemistä tietoisista valinnoista lukumotivoinnin edistämiseksi. Erityisen tärkeänä huomiona lukumotivoinnista on se, ettei kaikille oppilaille toimi samat lukumotivoinnin keinot. Tärkeintä on tuntea oppilas ja tämän mielenkiinnonkohteet ja pyrkiä lukumotivointiin tämän taitotasoa ja mielenkiinnonkohteita vastaavilla keinoilla. Erityisluokanopettajat pitivät myös itseään tärkeinä esimerkkeinä lukevasta aikuisesta, sillä osa oppilaista ei välttämättä ole saanut tällaista muualta. Motivaatiokeinoina opettajat hyödynsivät niin sisäisesti kuin ulkoisestikin motivoivia keinoja. Ulkoisesti motivoivien keinojen tarkoituksena on kuitenkin pyrkiä myös sisäisesti motivoituneeseen lukemiseen ajan myötä.

Erityisluokanopettajat kokevat, että 3.–4.-luokkalaisten lukutaito on heikentynyt huomattavasti. Lukutaidon tason erot ovat suuret huikeista lukijoista erittäin heikkoihin lukijoihin. Myös kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt. Lukutaidon muuttumisen myötä, myös lukumotivointi ja opettajien kokemukset lukumotivoinnista ovat muuttuneet. Lukumotivointi on nykyään enemmän aikaa vievää, haastavampaa ja monimutkaisempaa kuin ennen. Lukumotivointia haastavat erityisesti keskittymiskyvyn ja sinnikkyyden puute, älylaitteet sekä oppilaan kodin tukemattomuus lukemiseen. Älylaitteiden viemä aika on pois lukemiselta ja niihin koukuttuminen saattaa johtaa siihen, että lukeminen jää pinnalliseksi eikä siihen ole enää mielenkiintoa sen hidastempoisuuden vuoksi. Myös kotoa tulleet asenteet lukemista kohtaan ja kotoa annettu esimerkki lukemiseen vaikuttavat oppilaan lukumotivaation kehittymiseen ja näin ollen lukutaitoon. Osa opettajista näki digilaitteet ja oppilaan kodin merkityksen myös mahdollisuutena lukumotivaation kehittämiseen. Tärkeänä onnistuneelle lukumotivoinnille nähtiin erityisesti yhteistyö kodin ja koulun välillä sekä näiden molempien sitoutuneisuus lapsen lukumotivointiin.