Kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittyminen matkailualueeseen: Kokemuksia Rovaniemen talvisesongista

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee matkailualalla työskentelevien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ajatuksia monipaikkaisesta kausityöstä ja heidän suhdettaan matkailualueeseen. Tutkimus on jatkumoa monipaikkaista kausityötä, paikkasuhdetta ja ympärivuotisuutta käsitelleille tutkimuksille. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monipaikkainen liikkuvuus vaihtelee elämäntapaan perustuvasta liikkuvuudesta välttämättömyyteen perustuvaan liikkuvuuteen ja että kausityö johtaa harvoin pysyvään maahanmuuttoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailualalla työskentelevien ulkomaisten osaajien motiiveista tehdä ulkomaille sijoittuvaa työtä sekä tarkastella, mitkä tekijät voisivat edistää kausityöntekijöiden jäämistä matkailualueelle ympärivuotisiksi asukkaiksi.

Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys tuo yhteen matkailu- ja kausityön, monipaikkaisuuden, ja paikkasuhteen käsitteet, joiden avulla tarkastellaan kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittymistä matkailualueeseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen? Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kolmella osakysymyksellä: Miten kausityöntekijät kokevat monipaikkaisen työn? Mitkä tekijät muovaavat kausityöntekijän paikkasuhteen muodostumista? Miten suhde matkailualueeseen vaikuttaa kausityöntekijöiden jäämiseen alueelle ympärivuotisesti? Metodologisesti tutkimus sijoittuu fenomenologisen tieteenperinteen piiriin, jossa huomio on ihmisten kokemuksissa. Fenomenologisessa tutkimuksessa korostetaan ihmisten taustojen ja elämäntapojen ymmärtämistä. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden kansainvälisen kausityöntekijän teemahaastatteluna tehdyt yksilöhaastattelut. Haastattelut tehtiin Rovaniemellä työskenteleville kansainvälisille matkailualan kausityöntekijöille. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kausityöntekijä voi luoda syvän paikkasuhteen useaan paikkaan. Tutkimustuloksissa haastateltavat kokivat, että heillä on useampi kuin yksi koti. Tulosten mukaan paikkasuhteen syventymiseen positiivisesti vaikuttavat tekijät, kuten ihmis-suhteet, harrastukset, koulutus, kulttuuri ja ympäristö sekä työllisyysmahdollisuudet, tukevat merkittävästi kausityöntekijän kiinnittymistä matkailualueelle ympärivuotisesti. Tutkimus osoittaa, että se, millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen, on monien tekijöiden summa. Motiivi tehdä kausityötä vaikuttaa henkilön paikkasuhteen muodostumiseen. Mikäli motiivi on vain taloudellinen, jää paikkasuhde todennäköisesti pintapuoliseksi. Toisaalta, jos motiivit ovat moninaisemmat, kuten halu tutustua paikalliseen kulttuuriin tai hankkia alueelta lisäkoulutusta, paikkasuhde syventyy. Tulosten perusteella monipaikkaisessa kausityössä nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta se sisältää myös paljon haasteita kansainvälisen kausityöntekijän näkökulmasta, kuten hyväksikäytön riskin sekä kulttuurin vierauden ja kielen vaikeudet.

This study examines the perspectives of foreign seasonal workers in the tourism industry on multilocal seasonal work and their relationship with the tourism destination. The study builds on previous research addressing multilocality, seasonal work, place attachment and year-round tourism. Earlier studies have shown that multilocal mobility ranges from lifestyle driven mobility to necessity-based mobility and that seasonal work rarely leads to permanent migration. The aim of this study is to deepen understanding of the motivations that lead international workers in the tourism sector to engage in work abroad and to explore the factors that could encourage seasonal workers to remain in tourism destinations as year-round residents

The conceptual framework of the study brings together the concepts of tourism and seasonal work, multilocality and place attachment, which are used to examine how international sea-sonal workers become attached to the place. The main research question is: What kind of rela-tionship do international seasonal workers form with the tourism destination? This question is further specified through three sub questions: How do seasonal workers experience multilocal work? Which factors shape the formation of place attachment among seasonal workers? How does the relationship with the tourism destination influence their decision to remain in the area year-round? Methodologically the study is grounded in the phenomenological research tradi-tion, which focused on individual interviews conducted with international seasonal workers employed in the tourism sector in Rovaniemi. The data were analysed using qualitative data driven content analysis and thematic analysis.

The results indicate that seasonal workers can develop a deep sense of place attachment to multiple locations. The interviewees reported experiencing more than one place as home. The findings suggest that factors such as social relationships, leisure activities, education, culture, environment and employment opportunities positively contribute to strengthening place at-tachment and support the possibility of settling in a tourism destination on a year-round basis.

Furthermore, the results demonstrate that the type of relationship international seasonal workers form with a tourism destination is shaped by combination of multiple factors. The motivation for engaging in seasonal work plays a significant role in the formation of place attachment. If the motivation is purely economic, the relationship with the place is likely to remain superficial. Conversely, if the motivations are more diverse such as an interest in local culture or opportunities for further education the place attachment tends to deepen. The findings also show that while multilocal seasonal work offers many opportunities, it also presents several challenges from the perspective of international seasonal workers, including the risk of ex-ploitation as well as cultural and language barriers.