”--se olisi se meidän unelma, mihin meidän pitäisi pyrkiä.” Tukiviittomat ja kuvat kielen kehityksen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksessa
Tervo, Elisa (2026)
Tervo, Elisa
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260826120236
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260826120236
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyödyntävät tukiviittomia ja kuvia kielen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa, sekä tuoda esille, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita he ovat havainneet tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien olevan yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tutkimuksen taustalla on huoli lasten kielen kehityksen lisääntyneistä haasteista ja niiden vaikutuksista lasten arkeen ja oppimiseen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään tukiviittomia ja kuvia erilaisissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa. Tukiviittomia ja kuvia hyödynnetään kommunikoinnin tukena, ohjeistuksina ja kieltoina sekä kuvaamaan aikaa, paikkaa ja toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen mahdollistajina yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytänteet sekä yhteistyön ja koulutuksen. Tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen haasteina he puolestaan nostavat esille kokemansa osaamattomuuden sekä lasten tuen tarpeiden ja henkilöstöresurssien vaikutukset tukiviittomien ja kuvien hyödyntämiseen.
Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tukiviittomat ja kuvat ovat yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta tukiviittomien ja kuvien hyödyntäminen jää nykyisin melko vähäiseksi.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään tukiviittomia ja kuvia erilaisissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa. Tukiviittomia ja kuvia hyödynnetään kommunikoinnin tukena, ohjeistuksina ja kieltoina sekä kuvaamaan aikaa, paikkaa ja toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen mahdollistajina yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytänteet sekä yhteistyön ja koulutuksen. Tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen haasteina he puolestaan nostavat esille kokemansa osaamattomuuden sekä lasten tuen tarpeiden ja henkilöstöresurssien vaikutukset tukiviittomien ja kuvien hyödyntämiseen.
Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tukiviittomat ja kuvat ovat yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta tukiviittomien ja kuvien hyödyntäminen jää nykyisin melko vähäiseksi.