Osakeyhtiön johdon fidusiaariset velvollisuudet tekoälyasetuksen valossa

Abstract

Tutkielma käsittelee osakeyhtiön hallituksen OYL 1:8:n mukaista huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutta suhteessa EU:n tekoälyasetuksessa asetettuihin velvoitteisiin. Tutkimuksessa selvitetään, tuleeko yhtiön johdon huolellisuusvelvoitteensa nojalla noudattaa tekoälyasetuksen velvoitteita ja jos kyllä, niin miten johdon on toimittava tekoälyasetuksen nojalla, jotta se täyttää fidusiaarivelvoitteensa. Kysymykseksi nousee johdon velvollisuus noudattaa osakeyhtiölain ulkopuolista lainsäädäntöä sekä johdon valvontavastuun laajuus ja soveltuminen tekoälyasetukseen. Lisäksi pohditaan lyhyesti OYL:n muutostarpeita nykytilassa sekä yhtiön tekoälyn hallinnointia koskevan sääntelyn tulevaisuuden näkymiä EU:ssa. Asettuja tutkimuskysymyksiä lähestytään lainopin menetelmin. Lainopin tukena hyödynnetään oikeustaloustieteellisiä argumentteja sekä tehdään katsaus johdon huolellisuusvelvollisuuteen Yhdysvaltojen Delawaren osavaltiossa ja Saksassa.

Tekoälyasetus luo tekoälyä käyttävälle yhtiölle useita velvoitteita liittyen muun muassa läpinäkyvyyteen, ihmisen suorittamaan valvontaan, selitettävyyteen ja riskienhallintaan. Asetuksessa ei nimenomaisesti ole mainittu yhtiön johtoa taikka edes yhtiötä, vaan asetuksen tekoälyn käyttöön kohdistuvat velvoitteet koskevat ”käyttöönottajia”. Tekoälyn käyttöönottopäätökset ja kouluttaminen yhtiössä ovat kuitenkin tyypillisesti viime kädessä hallituksen vastuulla, silloin kun kyse on strategisesti merkittävästä päätöksestä. Kyse on tällöin liiketoimintapäätöksistä, joilta edellytetään riittävää huolellisuutta.

Huolellisuusvelvollisuuden toteuttavalle OYL:n korvausvelvollisuuden syntymiselle on kolme todennäköistä skenaariota tekoälyasetuksen velvoitteiden kontekstissa: 1) hallituksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa yhtiön toiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi, mikä pitää sisällään myös tekoälyn käyttöön liittyvän riskienhallinnan; 2) hallituksen katsotaan toimineen huolellisuusvelvollisuutensa vastaisesti tehdessään tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa koskevan liiketoimintapäätöksen, joka on lainvastainen, sen taustaksi ei ole hankittu asianmukaista tietoa taikka päätökseen ovat vaikuttaneet johdon jäsenen eturistiriidat tai 3) hallitus käyttää itse suuririskistä tekoälyjärjestelmää päätöksenteossaan ja laiminlyö tekoälyasetuksen velvoitteet.

Tutkielman johtopäätös on, että OYL puitteissa on mahdollista, että tekoälyasetuksen velvoitteiden noudattaminen katsotaan kuuluvan hallituksen OYL 1:8:n mukaisiin velvollisuuksiin. Jo KKO 2016:58 oikeusohjeen perusteella hallituksella valvontavastuu yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisistä toiminnoista. Ennen oikeuskäytännön tarkentumista ei kuitenkaan voida todeta, että johtopäätös soveltuisi kaikkiin tilanteisiin, vaan toiminnan merkittävyys liiketoiminnalle on keskeinen arviointikriteeri.